Mannisen Jorma kävi kertomassa, että hänen sukulaismiehensä poimii karviaiset marjanpoimurilla. Kokeilin sitä, ja tosiaankin, kyllä poiminta sillä vähän joutuummin käy ja ennen kaikkea siinä saa vähemmän piikitystä sormilleen.
Karhunvatukatkin alkavat kypsyä maisteltavaksi - aikaisemmin kuin koskaan ennen.
Tälle viikonlopulle osui myös taimitori lauantaille, viimeinen kesäkahvila ja lasten olummppialaiset. Lasten urheilemisen tyylejä ei voinut muuta kuin ihailla ja osoittaa suosiotaan.
Päinvastoin kuin eilen kerroin, ei kaljakellunta sujunutkaan moitteetta. Jälkijoukot olivat ilmeisesti enemmän maistissa tai sitten muuten vain huonotapaisempia: jälki Vantaan rannoilla on törkeää. Jorma ja Vesa kasasivat Jorman veneellä saunarannastamme vuoren korkuisen pinon kellunta- ym. välineitä.
Osa roskasta oli koottu roskasäiliöiden läheisyyteen, mutta
suurin osa näytti lojuvan vielä joessa,
tai sitten pitkin rantoja.
Ei voi kuin toivoa, että edes jotkut roskaajat ovat saaneet sakot. Muuten ei muutaman vuoden päästä tällaisen tapahtuman jälkeen enää mahdu rojun sekaan uimaan ollenkaan.
Otin myöskin muutamia kuvia Kaljakellunnan roskakasoista ja sunnuntaina joen pintaa peittäneestä polttoainekalvosta ja lähetin niitä Helsingin kaupungin ympäristölautakunnalle, Ympäristöministeriön alaiseen ympäristökeskuksen vesiosastolle, Luotoliittoon ja US:n nettisivutoimitukseen. Toivottavasti edes joku näistä reagoi.
VastaaPoistaterveisin Maisa