Sopu sijaa antoi

Tänään 25.9.2011 oli yhdistyksemme syyskokous. Kokouksessa käsiteltiin sääntöjen määräämät asiat, hyväksyttiin toimintasuunnitelma ja talousarvio sekä valittiin puheenjohtaja johtokunnalle ja osa sen jäsenistä. Etukäteeen oli tiedossa, että puheenjohtajaksi on kaksi hyvää ehdokasta: Heli Ahola ja Jorma Bergholm. Kokouksen tunnelma oli varsin tiivis - eikä pelkästään kokouspaikan, Pakilan Lastenpaikan, tilanpuutteen vuoksi. Ehdokkaita kannatettiin ja oltiin joiltain osin ehkä vastaankin, eikä ollut kaukana tilanne, jossa kokousväki olisi alkanut suureen ääneen riitelemään. Tuossa vaiheessa joku pyysi sivummalta työjärjestyspuheenvuoron ja tiedusteli, olisiko jompi kumpi ehdokkaista halukas vetäytymään puheenjohtajavaalista ja tyytymään vain johtokunnan jäsenyyteen, ettei kokouksen tarvitsisi äänestää sillä seurauksella, että mahdollisesti huomattavakin osa paikallla olijoista tuntisi itsensä hävinneeksi ja poistuisi paikalta pahoilla mielin.
Kaikkien yllätykseksi Jorma Bergholm osoitti suurta luonteen lujuutta ja halua kehittää yhdistystämme ja sen ilmapiiriä rakentavalla tavalla, ja ilmoitti, että hänen ratkaisunsa on vetäytyä. Niinpä kokous saattoi hyvillä mielin todeta Helin tulleen valituksi puheenjohtajaksi yksimielisesti.
Seuraavaksi johtokuntaa valitessa Jorma tuli itsestäään selvästi valituksi johtokuntaan ja puolen tunnin neuvottelun ja keskustelun jälkeen muutkin jäsenet erovuoroisten tilalle ja varajäsenet myös. Kaikki tämä ilman äänestyksiä, eli melko yksimielisesti. En luettele tässä valittujen nimiä, etten tekisi turhia virheitä, mutta olen vakuuttunut, että yhdistykselle tuli valituksi hyvä ja pätevä johtokunta, joka pystyy parhaalla tavalla vastaamaan tulevan toimintavuoden haasteisiin, niin kerhotalon remontin suunnitteluun, toteuttamiseen ja rahoitukseen kuin alueemme laajentumiseen uusilla mökeillä.
Loppu hyvin, kaikki hyvin. Hyvä me!

Viimeinen mehuhetki

Kun puutarhurimmekin kuuluu siihen siirtolapuutarhamummojen facebook-ryhmään, niin onko hänen tekemänsä mehu sitten sitä Juicelaisittain 'mummon sekomehua'?
Ei kai. Mutta mehun teko piti kyllä viime viikonvaihteessa lopettaa, kun loppuivat pullot ja pakastimista tila. Niinpä on taas maailman parasta itse tehtyä omenamehua talven varasto tallessa. Tekomenetelmistä kiinnostuneet voivat klikata ohessa olevista avainsanoista kohtaa 'omenamehun teko'.
Syksy tuli myös sillä tavalla, että puutarhurimme arveli viimesunnuntaisen ruohonleikkuun olleen tämän kesän toiseksi viimeinen kerta. Hämmästyksekseen puutarhurimme huomasi pärjänneensä koko kesän käymättä huoltoasemalla hakemassa lisää bensaa ruohonleikkuriin. Siis noin viidellä litralla koko kesän. Kymmenen litran kannuun haki puutarhurimme täytettä viimeksi vuonna 2010 toukokuussa. Tästäpä puutarhurimme innostui ruohoa hiljalleen ajaessaan laskeskelemaan, että jos kyseisen, kaksi kertaa tavallista siirtolapuutarhapalstaa suuremman, palstan ajaa viidellä litralla kesän, niin tavalliset palstat tulee ajetuksi noin kolmella litralla. Kun Pakilassa on 320 palstaa, tekee se noin tuhat litraa bensaa kesässä.
Tavallinen mökkeilijä, jonka mökki sijaitsee ehkä sadan kilometrin päässä pääkaupunkiseudulta, kuluttaa 200 km:n mökkimatkallaan ehkä noin 12 litraa bensaa. Jos arvioidaan, että mökillä käydään vaikka 15 kertaa kesässä, tekee se 180 litraa yhteensä, eli yksi tavalinen mökkiläinen kuluttaa ajomatkoillaan bensaa kesässä saman verran kuin noin kuusikymmentä Pakilan siirtolapuutarhuria ruohon leikkuuseen.
Tästäpä puutarhurimme aatos riensi alueemme laajennussuunnitelmiin. Jos uusia mökkejä Pakila-Klaukkala alueelle tulisi vaikkapa viisikymmentä ja jos oletetaan, että kaikki nämä uudet mökkiläiset 'korvaisivat' tällä tavanomaisen, kaukana sijaitsevan mökin, jäisi näin mökkimatkoihin kuluttamatta bensamäärä, jolla koko Pakila voisi ajaa ruohonsa yli kahdeksan vuoden ajan!
Näin ajatellen siirtolapuutarhojen perustaminen on varsinainen ympäristöteko ja ilmastonsuojelutoimi. Näin tuumiskeli puutarhurimme ja jatkoi tyytyväisenä ruohonsa ajelua. Lopetettuaan totesi hän tyytyväisenä, että tankkiin jäi vielä sen verran, että sillä saa vielä silputtua syksyn pudonneet lehdet lokakuussa. Asiaa huoltosemalle tulisi vasta ensi vuonna.

Saunakausi päättyi talkoisiin



Perinteinen talkookuva



Lauantaina oli syksy taas ehtinyt haikeaan vaiheeseen: saunan päätöstalkoisiin. Paikalle oli kerääntynyt yli kolmekymmentä ahkeraa talkoolaista ottamaan laituria ylös, pilkkomaan puita ja siivoamaan ja järjestelemään saunaa talvikuntoon.

Puun menekki on uudistetussa saunassamme ilahduttavasti pienentynyt. Nyt saatiin puuta liiteriin pihalta ensi kesän tarve ja todettiin, että pihalla oleva puumäärä saattaa riittää jopa kahdeksi kesäksi, ellei jopa pitempään.

Puun siirtämisessä pihapinosta liiteriin käytettiin perinteistä, tehokkaaksi ja viihtyisäksi todettua menetelmää, jossa kalikat siirtyvät ketjua pitkin kädestä käteen. Hauskaa on ja valmista tulee ihan huomaamatta.

Pienellä osalla porukasta syystalkoo venähti tällä kertaa kaksipäiväiseksi: jatkoimme vielä sunnuntaipäivän kuistin luukkujen kiinnitysten asennusta. Nyt se vei näin paljon aikaa, mutta tulevaisuudessa luukut saadaan paikoilleen yhdessä hujauksessa, kiitos Mikon suunnittelemien uusien menetelmien. Korjattuja ja maalattuja pintoja ei enää vastaisuudessa ruhjota joka syksy ruuvaamalla ruuveja ja hakkaamalla nauloja. Koska homma viipyi niin paljon, että vasta kaksi luukkua saatiin valmiiksi lauantaina, oli perinteinen "mörkösaunakin" tavallista valoisampi. Tämä herätti kummastusta, ja jopa arveluita talkooväen velttoudesta, niiden keskuudessa, jotka eivät itse olleet olleet talkoissa...

Haikeatahan tämä on, mutta on saunan pyörittämisesä sen verran puuhaa, että pieni tauko on, ainakin minulle, ihan tervetullut. Saunon nyt muutaman kuukauden taas ihan vaan pienesti omalla mökillä. Keväällä sitten taas aloitetaan uusin voimin.

Viikon päästä, 25.9.2011, meillä on jännittävä kokous Pakilan Yhdyskunnantie 2:ssa klo 14, kun valitaan johtokunnan puheenjohtaja kahdesta hyvästä ehdokkaasta ja johtokunnan jäsenet. Lienee siellä muutakin mielenkiintoista asiaa. Tavataan siellä!

Syyspulma puheenjohtajista

Syksyisen omenamehun teon lomassa voi muistella mennyttä kesää ja ihailla satoa, jota puutarhan omenapuut tuottavat edelleen tarmokkaasti. Viime yön myrskyn jäljiltä oli monta ämpärillistä omenia poimittavana mehun tekoa varten. Pakastimet alkavat uhkaavasti täyttyä ja kaikki mahdolliset astiat alkavat olla mehua täynnä.
Vaan eipä tässä ole enää kuin pari viikkoa siihen kun vesi suljetaan ja kesä loppuu niiltä osin ja alkaa talvimökkeily ja veden kanto. Nautitaan nyt näistä ylellisyyksistä vielä niin kauan, kuin niitä on. Viimeinen sauna on ensi lauantaina, 17.9.2011, jolloin on myös saunakauden päätöstalkoot klo 11 alkaen (väki kyllä perinteisesti saapuu jo kymmeneksi...).
Viikon päästä saunatalkoiden jälkeen onkin sitten syyskokous 25.9.2011 klo 14:00 Pakilan Lastenpaikassa, Yhdyskunnantie 2. Paikkana ei voi olla kerhotalomme, koska siellä ei tätä nykyä ole lattiaa, ennen kuin taas sellainen saadaan rakennettua. Kerhotalon talkoot ovat edenneet hyvin tähän saakka. Olinpa minäkin siellä viime lauantaina Altin kanssa muovimattoa varaston lattiasta repimässä ja yhtä hirmu painavaa kaappia ulos siirtämässä.
Syyskokouksessa meillä on sellainen päänsärky, että näyttää olevan kaksi hyvää puheenjohtajaehdokasta: Jorma Bergholm on palaamassa aktiviivitoimintaan ja on ilmoittautunut ehdokkaaksi ja tiettävästi johtokunnan akttiivi Heli Ahola ei myöskään ole tehtävästä kieltäytynyt. Siinäpä meillä pulma. Jormalla on näyttöjä aikaisemmalta pitkältä puheenjohtajakaudeltaan. Hän pystyy vetämään perinteistä kynsin hampain kiinni pitävän yhdistyksen isoihinkin uudistuksiin, mm. sähköt remontoitiin hänen kaudellaan. Suurien kokousten johtamisessa Jorma on aivan yliammattitaitoinen, kuten kaikki kokemuksesta tiedämme. Jorma on myös ollut äänitorvemme, ainakin kulisseissa, Helsingin kaupungin ja kaupungin suunnitteluviraston suuntaan: Viime aikojen suunnitelmat puutarhojen laajentamisesta ja uusien perustamisesta ovat pieneltä osaltaan varmasti Jorman ansiota.
Heli taas on se moottori, joka on saanut aikaan mm. viime vuosien "kerhotalo kansalle" -liikkeen ja menestyksellä hoitanut ja edistänyt kesäkahvilatoimintaa, ja saanut aikaan muutakin yhdistyksen avautumista jäsenkunnan suuntaan. Helin muista mielipiteistä en ole niin kovin hyvin perillä. Jormasta kuulee paljon kun saunotaan yhdessä. Helin ääntä en muista kovin paljon saunalla, ainakaan ylimpänä, kuulleeni, vaikka olenkin joitakin naisten vuoroja kassana kopissa istunut (en kyllä muista viime vuosilta montaa muutakaan sieltä, liekö rauhoittuneet, vai muistini huonontunut...).
En osaa näiden ehdokkaiden välillä käydä ratkaisua tekemään ja aionkin varustautua syyskokoukseen suurella korvalla kuulemaan, minkälaista johtamis- ja toimintalinjaa ehdokkaat haluaisivat edistää. Toivon siis asillista ja asiapitoista keskustelua ja viime kädessä sitä, että tulee puheenjohtaja kummasta hyvänsä, he mahtuisivat kuitenkin samaan johtokuntaan.
Nähdään siis saunatalkoissa ja sitten syyskokouksessa. Ja siinä väleissä mahdollisesti kerhotalon talkoissa!

Kerhotalon remonttia korjataan jo

Kerhotalon remontti alkoi jo tällä viikolla. Maanantai-iltana kävin kurkistelemassa ikkunoista. Lattian päällysvanerit oli irroteltu ja lattia näkyi olevan rakennuspaperimuovin ja eristyvillan peitossa. Seuraavana iltana nekin olivat jo hävinneet pihalla olleisiin jättiläismäisiin siirtolavoihin. Eilen oli sitten jo lavat ja kuistilla olleet vanerilevyt hävinneet ja sisällä näkyi jo olevan lattialla olevan jo tulevan betonivalun säätö käynnissä.
Huomisaamuna puoli yhdeksän sinne pääsisi ahkeria talkoolaisia työihin. Työssäkäyvät kun jäävät muutoin kokonaan paitsi tästä talkooherkusta. Siellä nähdään!

Saunan ja kaikkien muidenkin talkooväkien syysjuhla

Lauantaina 3.9.2011 oli syksy saanut niin pitkälle, että oli aika kokoontua talkooväen yhteiseen syysjuhlaan. Kerhotalolle oli kokoontunut toista sataa vierasta, joille johtokunta oli järjestänyt kiitokseksi kesän talkootyöstä juhlan.
Tervetuliaisbooli sai väen jo kovasti suulaaksi, mutta kyllä väki hiljeni kun Kapsäkin ammattilaiset panivat maakuntalaulut uuteen uskoon. Esitys oli todella hauska ja esittäjien laulu- ja musiikkitaidoista nauttivat kaikki kuulijat, mutta Kapsäkin porukan tekmisen ilo ja vauhti oli se, joka sai koko juhlaväen hyvälle tuulelle.
Ruuan nautinnan välissä oli aika kuunnella kiitospuheita talkooväelle, joita pitivät johtokunna edustajat ja saunatoimikunnan ja kerhotalotoimikunnan vetäjät omille porukoilleen. Vaatimattomuus estää minua kertomasta, minkä toimikunnan saavutukset olivat komeimmat, mitenkään kerhotalon uutta aktiivista toimintaa tai muiden toimikuntien työtä vähättelemättä.
Hyvä me!

Juhlaväki kokoontumassa kerhotalon pitopöytien ääreen.

Syyskuu tuli, kesä jatkuu

Syyskuu alkoi tänään. Viikonloppuna pidetään saunan lämmittäjien ja yhdistyksen muun talkooväen yhteiset juhlat. Juhlassa voidaan olla tyytyväisiä. Yhdistyksemme ja sauna on paremmassa kunnossa kuin aikoihin. Sauna on lämmennyt onnistuneesti ilman suurempia kommelluksia ja maalausremonttikin saatiin pukuhuoneen ikkunan uusimista lukuunottamatta jo valmiiksi. Ikkuna saadaan kuntoon valitettavasti vasta lokakuussa, mutta parempi myöhään kuin ei ollenkaan. Talkootunteja tehtiin yli 350 mikä on paljon, mutta verrattuna aikaisemman ison saunaremontin yli 1400 tuntiin kuitenkin vähän.
Sadonkorjuu jatkuu. Soseita (omena, luumu jne.) tehdään vielä ja omenamehukausikin pitäisi aloittaa. Luumusoseet teimme tänä vuonna ilman lisäaineita. Ei edes sokeria lisätty pojanpojalle menevään soseeseen. Lävikkömenetelmä on edelleen kätevin ja nopein keksimäni keino luumunkivien erotteluun. Karhunvatukoista ollaan tehty marmeladia hillosokerin kanssa. Sen satokausi alkaa olla ohi. Viimeaikaiset hirmusateet ovat homehduttaneet marjaa ja kylmät yöt estäneet loppujen kypsymistä ja kasvua. Vielä on kuitenkin mahdollista tehdä omenoista sosetta ja mehua. Kyllä me niilläkin ne pakastimet täytetään ja käydään sitten rauhallisin mielin talven viettohon.
Kesä kuitenkin jatkuu vielä ja toivottavasti vähän vähemmän sateisena kuin viime päivinä. Vantaan pinta on noussut nopeasti, vaikka ei vielä olekaan tulvakorkeudessa. Jos sateet eivät hellitä, joutuu Oulunkylän puutarhan tulvasuojavalli käytännön kokeeseen.
Nähdään lauantaina talkoolaisten juhlissa!

Loppukesän aamupuuro vadelma-karhunvatukkakatteella



Luumussoseen valmistus lävikköä käyttäen



Luumutomaatit ovat olleet erityisen satoisia





Kirsikkatomaattia (Sun Gold) maukkaampaa ei ole