Kun nyt on aika taas mennä hipelöimään siemenpusseja lähimpään puutarhamyymäälään, tulee siellä taas myös valkattua tulevan kesän tomaatteja ja kurkkuja. Tomaatista alkaa olla vakiintunut valinta F1 hybridi Sun Gold kirsikkatomaatti, joka tekee vaaleita, mutta ihanan makeita pikkuhedelmiä runsaasti kuin puolukoita. Kurkut sen sijaan ovat vain murheen kryynejä. Kasvihuonekurkutus ei enää vuosiin ole onnistunut. Sato on vähissä. Syykin on välillä tainnut olla selvillä, mutta unohdin sen sanan ja päädyin avomaan kurkkuihin, joista tulikin viime kesänä hämmästyttävän runsas sato.
Nyt kun olen entisen MTT:n kanssa samassa talossa töissä, alkoi kuitenkin kaihertaa, mikäs se sana ja ilmiö olikaan ilmiön takana ja aloin sitä kysellä. Kollega, joka siitä viimeksi puhui, ei itsekään sitä enää heti muistanut, mutta se palautui hänen mieleensä seuraavaksi päiväksi: allelopatia. Ilmiö joka saa tomaatin valtaamaan ainakin pienen kasvihuoneen vain omaan käyttöönsä. Ehkä ei siis kannata edes yrittää, vaan tyytyä tänäkin vuonna vain avomaan kurkkuihin.
tiistai 24. helmikuuta 2015
tiistai 10. helmikuuta 2015
Pönttöhoito
Nyt alkaa lähestyä aika laittaa kirjosiepon pöntöt kuntoon. Kun pöntöttää nyt, ehtivät pöntöt vanhettua ja asukkaita voi tulla jo tulevana kesänä eikä vasta seuraavana. Rakennusohjeita löytyy netistä, esim.
Meillä on aina ollut kirjosieppo mökin molemmin puolin pesimässä. Joskus niillä on ollut myöhäisen talitiaisen kanssa asuntoriitoja, mutta yleensä tiaiset ja siepot ovat löytäneet suosiolla omat pöntöt - saman lajin parit kun eivät voi pesiä aivan vierekkäin, ettei tule jatkuvia rajariitoja. Tali- ja sinitiainen ja kirjosieppo ovat helposti saatavilla joka tontille. Kottaraistakin kannattaa yrittää, vaikka se nykyään ei olekaan joka pihan lintu. Tuomarinkylän tallien läheisyys saattaa auttaa tässä. Kun kohta laulavat peipot ja punarinta ja nämä pöntökkäät, alkaa kevätkesä soida mysö puutarhurin syömmessä.
Toinen pönttöhoito, joka voi puutarhurille tuoda, paitsi iloa ja mielenvirkistystä, kuten linnunpöntöt, myös lisää satoa, on pölyttäjäpöntötys. Ohjeet löytyvät kätevästi netistä.
Mökkipuolen tekniikkaan tulee jatkuvasti uusia vempeleitä. Mielenkiintoista on, että yhä enemmän löytyy laitteita, joilla mukavuudet ja/tai perusasiat saadaan toimimaan myös ilman sähköverkkoa. Biolan mainosti minulle uutta vedenpuhdistuslaitetta, jolla kaukaisellekin mökille saa puhtaan veden. Siis ainakin mainoksen ja esitteen mukaan. Tällä vehkeellä Pakilan hylätyistä kaivoista tulisi taas käyttökelpoisia. Pitäisi vain olla muutamat tonnit ylimääräistä rahaa.
Talvipäivää ja tuttuja mökkiläisiä odotellessa.
Meillä on aina ollut kirjosieppo mökin molemmin puolin pesimässä. Joskus niillä on ollut myöhäisen talitiaisen kanssa asuntoriitoja, mutta yleensä tiaiset ja siepot ovat löytäneet suosiolla omat pöntöt - saman lajin parit kun eivät voi pesiä aivan vierekkäin, ettei tule jatkuvia rajariitoja. Tali- ja sinitiainen ja kirjosieppo ovat helposti saatavilla joka tontille. Kottaraistakin kannattaa yrittää, vaikka se nykyään ei olekaan joka pihan lintu. Tuomarinkylän tallien läheisyys saattaa auttaa tässä. Kun kohta laulavat peipot ja punarinta ja nämä pöntökkäät, alkaa kevätkesä soida mysö puutarhurin syömmessä.
Toinen pönttöhoito, joka voi puutarhurille tuoda, paitsi iloa ja mielenvirkistystä, kuten linnunpöntöt, myös lisää satoa, on pölyttäjäpöntötys. Ohjeet löytyvät kätevästi netistä.
Mökkipuolen tekniikkaan tulee jatkuvasti uusia vempeleitä. Mielenkiintoista on, että yhä enemmän löytyy laitteita, joilla mukavuudet ja/tai perusasiat saadaan toimimaan myös ilman sähköverkkoa. Biolan mainosti minulle uutta vedenpuhdistuslaitetta, jolla kaukaisellekin mökille saa puhtaan veden. Siis ainakin mainoksen ja esitteen mukaan. Tällä vehkeellä Pakilan hylätyistä kaivoista tulisi taas käyttökelpoisia. Pitäisi vain olla muutamat tonnit ylimääräistä rahaa.
Talvipäivää ja tuttuja mökkiläisiä odotellessa.
Tunnisteet:
linnunpöntöt,
pölyttäjäpöntöt,
veden puhdistus
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)