Talviaikaan

Tänään, sunnuntaina, 30.10.2011, ollaan jo talviajassa. Kerrankin päästiin ylös ajoissa sunnuntaiaamuna!
Puutarha alkaa olla valmis talveen. Syystyöt on tehty. Vadelmat sidottu ja ruoho ajettu viimeisen kerran ja leikkuriin vaihdettu öljyt ja laitettu se talviteloille. Siinä samalla silppuuntuivat pudonneet lehdetkin matojen herkuksi. Haravoiminenhan on aivan turhaa. Ruohonleikkurilla voi hoitaa lehdet pois ja samalla nurmikko saa tarpeellista orgaanista maanparannusainetta. Kaikkein turhimmalta tuntuu sellainen haravointi, jota näkee Pakilan omakotialueellakin, että lehdet pakataan jätesäkkeihin jätekuskien vietäväksi. Meidän alueella sentään on kompostinti kunniassaan. Hyvä me!

 Jo pari viikkoa sitten käytiin Vermossa hoitamassa se jokasyksyinen paskareissu. Tässä kuvassa on itse tuotantolaitoskin.

 Hyvä lasti Vermon tuotetta on kuin olisi rahaa pankkiin laittanut. Siinä ne ovat rivissä kuin Roope-ankan rahasäkit.

 Saunan pukuhuoneen ikkunaremontti tuli valmiiksi. Se pyrittiin tekemään vanhaa pukuhuonetta kunnioittaen, vaikka ikkuna onkin uusien standardien mukainen. Aluksi väriero sisä- ja ulkopuitteen välillä pistää silmään, mutta pian siihen tottuu. Tämä ikkuna tulee kestämän niin kauan, että nykyisten vastaavien ei tarvitse olla enää näkemässä sen vaihtamista.

Syksy on edennyt tasaisen mukavaa vauhtia ja kasvit ovat saaneet rauhassa tuleentua omaan tahtiinsa. Jopa alueen tammet ovat ehtineen muuttua kullankeltaisiksi. Ruskeita lehtiä ei tänä vuonna tammin jää kuten tapahtuu äkkipakkasilla, kun tammi ei ehdi tuleentua. Nyt on jo syyshortensiassakin syysvärit. Vain jasmikkeet sinnittelevät enää vihreinä.

Kaupunki on käynyt viime viikkoina ahkerasti leikkelemässä kuusiaitaa ja nyt se näyttääkin tosi siistiltä - vasta parturissa käyneeltä. Kaupunki on ilmeisesti ulkoistanut leikkuun, päätellen leikkaajien välineistä. Tai ainakin on siirrytty urakkahommasta tuntitöihin, niin arvokkaan perusteellisesti ja moneen otteeseen aitaa nykyään työstetään. Mutta jälki on kyllä moitteetonta.

Talkoolaiset ahkeroivat vielä syksylläkin

 Kerhotalomme lattiaremontti on tällä viikolla valmistunut siihen vaiheeseen, joka oli tavoitteenakin tälle syksylle. Valutyö on tehty ja valettu lattia jää kuivumaan talveksi. Uusi puulattia asennetaan valetun betonikannen päälle keväällä.

 Suurin työ ahkerille talkoolaisillemme taisi olla leca-soran kärrääminen täytteeksi valettavan betonin alle. Siitäkin kuitenkin kuuluivat suoriutuneen kunnialla ja hvyissä voimissa.
Tällä viikolla on myös saatu paikalleen saunan pukuhuoneen uusi ikkuna.

 Puutarhurimme on välissä ehtinyt korjata viinisadon yhdessä Chateau Nallén isännän kanssa. Satoa tuli ennätysmäärä: kolme ämpärillistä, joista yksi ei ole kuvassa, kun Nalle vei sen sateen alta jo kiireellä pois. Jos ette usko kysykää Nallelta!

 Välillä tehtiin Vesan kanssa saunatalkoita ja vietiin tyhjät hylsyt pois. Saunalle jääneistä ylimääräisistä tölkeistä on kertynyt mukava summa lämmittäjien virkistysrahastoon.

 Omenalavat lähti ja kuorma-auto mylläsi, taas kerran, varastorakennuksen takapihan kamalaan kuntoon. Omenakuormasta valuva käyvä mehu oli myös pitkin syyskuuta ympäristöongelmana. Kehittämiskohde jatkoa varten, miten tämä homma saadaan toimimaan ilman haittoja.
Joku "ystävällinen" mökkiläinen toi omensäkkinsä tuohon nurkalle lavan jo lähdettyä. Talkoolaisille lisää töitä. Ettäs kehtasi!

Sato on kaikilta osiltaan korjattu. Pavutkin. Kun aukaisee ruusupavun palon ja ottaa pavun esille, ymmärtää, mistä se on saanut nimensä: väristä.
Vadelmat on leikattu ja varret silputtu. Kasvimaa käännetty. Vielä kun otetaan dahliat ja gladiolukset talteen ja haetaan Vermosta sitä hevosen lantaa, alkaa syksytyöt olla pulkassa ja meidän puolesta voi vaikka sataa lumen, että päästään hiihtämään.
Mukavaa syksyn jatkoa kaikille ja tyytyväistä talven odotusta.