Suomen siirtolapuutarhat yhdessä

Viikonvaihteessa oli suomalaisten siirtopuutarhurien liittokokous. Olin edustamassa Pakilaa. Tilaisuus oli mielenkiintoinen sekoitus Albanian kommunistipuolueen edustajakokousta (etukäteen kähmityt valinnat, kirjallisesti etukäteen pyydettävät rajatut puheenvuorot ja muukin työjärjestys) eläkeläisjärjestön kesäpäiviä (osanottajien keski-ikä ja ilmaistu kiinnostusaste liiton toiminnan muuttamiseksi toiminnan tehostamiseksi) ja museotoiminnan kannatusyhdistystä (reaktiivisuus ja loukkaantuminen muutosesityksistä ja pitäytyminen kaikessa siihen, miten on ennenkin tehty).
Onhan liitolla pitkät perinteet, melkein 80 vuotta toimintaa, mutta silti asetelmien jäykkyys pääsi yllättämään minut, joka tulin ensimmäistä kertaa mukaan ja havainnoimaan, miten liiton korkein päättävä elin toimii. Silti on sanottava, että kanssapuutarhurit ovat toki mukavaa väkeä ja kokous onnistui tekemään tarvittavat päätökset. Onnistuuko liitto uudistumaan ympäröivän yhteiskunnan mukana vai pysyykö se jämähtäneenä menneille vuosikymmenille uuden hallituksen ja puheenjohtajan myötä, jää nähtäväksi seuraavan neljän vuoden aikana. Puheenjohtajaksi tuli Pertti Laitila Tampereen Nekalasta. Hallituksen kymmenen jäsentä ovat Maija Manninen (Ruskeasuo, Helsinki), Pia Borman (Korela, Kotka), Leo Pusa (Marjaniemi, Helsinki), Sinikka Palmio (Nekala, Tampere), Maarit Humaloja (Vallila, Helsinki), Reijo Tuominen (Vanha Mylly, Hyvinkää), Pirkko Kilpeläinen (Kotiniemi, Lahti), Kari Ämmälä (Herttoniemi), Marjukka Metsola (Napapiiri, Rovaniemi). Meidän Maarit Louekarimme on ensimmäinen varajäsen.
Toimintasuunnitelma ja talousarviot seuraaville neljälle vuodelle hyväksyttiin suurin piirtein hallituksen esittämässä muodossa. Lehden kehittäminen sai vahvoja kannusteita nettimaailman suuntaan. Ilman henkilövaihdoksia tämä saattaa olla vaikeaa kokouksessa nähdyistä reaktioista päätellen. Lehti vie nyt kolmanneksen liiton resursseista, mikä tuntuu kohtuuttomalta.
Ympäristödiploma -hanke saatiin muutettua ympäristöohjelman kehittelyksi ja lisäksi kirjattiin, että mukaan otetaan ympäristöasiantuntijoita. Tarjosin tähän kahta erikoistutkijaa: Lasse Peltosta ja itseäni Pakilasta. Lisäksi kirjattiin, että pyritään aikaansaamaan elinkaariarviointi siirtolapuutarhasta esim. gradun muodossa.
Jututin kokouksessa läsnäollutta kansainvälisen siirtolapuutarhaliiton puheenjohtajaa, hollantilaista Chris Zijdeveldiä, useaan otteeseen. Kysymykseeni siirtolapuutarhojen nimityksestä Hollannissa hän vastasi, että siitä käytetään sanaa, joka voidaan kääntää "kansan puutarhaksi". Tiedusteluuni puutarhojen määrästä Hollannissa hän kertoi niitä olevan noin 150 000. Hämmästyksestä pyöreän ilmeeni nähtyään hän täydensi, että niistä vain noin neljäkymmentä tuhatta on liiton jäsenenä ja niistä valtaosa on "palstoja ilman mökkiä". Tähän saatoin ääneen laskeskella, että meillä on, noin laskien, lähes saman verran "puutarhoja", jos  viljelypalstat lasketaan mukaan (noin 5000 siirtolapuutarhapalstaa ja noin kymmenkertainen määrä viljelypalstoja). Chris kertoi myös Saksan tulevasta yhden puutarhan kaksisataavuotisjuhlasta ensi vuonna sekä ranskalaisten halusta pitää siirtolapuutarhan keksimistä ranskalaisen papin tekosina jo ennen saksalaisia. Viisaana miehenä ei ottanut kantaa siihen, kuka on oikeassa.
Sunnuntaina aamupalalla otin Chrisin kanssa puheeksi tutkimuksen, jossa Suomessa Metsäntutkimuslaitos selvitti ulkoilun ja luontoelämyksen stressiä vähentävää fysiologista vaikutusta mittaamalla syljen kortisolipitoisuutta ennen ja jälkeen luonnossa tehdyn kävelyretken. Ehdotin, että kansainvälinen liitto voisi hakea EU-rahaa hankkeeseen, jossa selvitettäisiin siirtolapuutarhan vaikutusta vastaavasti. Yllättäen hän tokaisi, että se on jo tehty. Hollannissa oli herättänyt suurta huomiota lääketieteellinen tutkimus, joka osoitti, että yli 60-vuotiaat siirtolapuutarhurit olivat ikäisiään huomattavasti paremmassa kunnossa. Hän lupasi toimittaa referenssit näistä tutkimuksista. Palaan asiaan, kun  olen tutustunut niihin.
Liittokokouskokemus oli mielenkiintoinen. Suosittelen kaikille muillekin. Ei se muuten muutu, eikä kehity.