Vesi katkaistaan. On siis aika tehdä välttämättömät syystoimet, tuumii puutarhurimme, ja aloittaa viemällä kesäkeittiön varusteet varastoon. Varastosta hän vie vesiastiat sisälle ja täyttää ne kaikki ja vielä muutaman pesuvadinkin piripintaan. Kissat katsovat menoa ihmeissään ja latkivat sitten janoonsa lähimmästä astiasta.
Seuraavaksi puutarhurimme menee kasvihuoneeseen ja poimii kaikki loput tomaatit. Niitä tulikin iso astiallinen. Suurin osa on kauniin punaisenkypsiä huolimatta ennätyssateisesta syksystä. Puutarhurimme repii tomaatin ja kurkun varret kasvihuoneesta kompostiin ja pesee kasvihuoneen huolellisesti sisältä. Sitten hän siirtyy perunamaalle ja nostaa monta ämpärillistä perunaa ja huuhtoo niitä hartaasti kesäkeittiön hanan alla kunnes ne ovat kaikki kauniin puhtaita ja kuivauksen jälkeen valmiit siirrettäväksi kaupunkiasunnon jääkaappiin.
Puutarhurin uurastaessa puutarhassaan on hänen rakas naisystävänsä heittäytynyt ankaraan syyssiivoukseen sisällä mökissä. Kaikki ensin pois tieltä ja sitten perusteellinen imurointi, unohtamatta lämpöpumpun suodattimia, jonka jälkeen huolellinen lattioiden pesu mopilla ja männyn tuoksuisella pesuaineella. Tavaroita siirrellessä löytyy asioita, jotka ovat olleet hukassa toukokuun alusta saakka, siis siitä asti kun mökille tultiin.
Siivouksen lopuksi puutarhurimme sulkee mökin veden tuloputkessa olevan sulun ja valuttelee putket tyhjäksi ja irrottaa boilerin pistokkeen. Sitä ei tarvitse vielä tyhjentää. Onpahan siinäkin 90 litraa vettä käytettäväksi. Ihan ensi hätään ei tarvitse lähteä talvivesipisteelle vettä hakemaan.
Ahkeroinnin jälkeen puutarhurimme istahtaa auringonpaisteeseen juomaan teetä ja katselee hyväksyvästi ympärilleen. Vielä on paljon syystöitä, mutta ne voivat odottaa. Pavut ja mintut täytyy korjata. Kesäkalusteet taitella kasaan ja laittaa leikkimökkiin talven ajaksi. Ruohon joutuu vielä pari kertaa ajamaan. Viimeisen kerran sitten kun omenapuun lehdet ovat pudonneet, niin ei niitä tarvitse haravoida.
Puutarhurimme tulee takasin tiistaina puolen päivän aikaan. Hän aukaisee pihalla olevan ylimmän hanan ja menee sitten ja aukaisee tontille tulevan vesiputken pääsulkua. Putkessa oleva ilmanpaine saa tontin putkessa olevan veden lentämään kohisten kauas pensasaidoille. Aukaistuaan pihahanat yhden kerrallaan puutarhurimme toteaa tyytyväisenä vesijohtonsa olevan valmis pakkasiin ja sulkee pääsulun.
Lopuksi puutarhurimme ottaa isännän viirin alas tangosta, viikkaa sen kaappiin kuivumaan ja lukitsee mökin. Hän luo katseen rakkaaseen puutarhaansa jossa ruska ilmoittaa syksyn jo olevan täällä, huokaisee ja lähtee tarpomaan kohti bussipysäkkiä.
Näytetään tekstit, joissa on tunniste vesihuolto. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste vesihuolto. Näytä kaikki tekstit
tiistai 9. lokakuuta 2012
lauantai 28. huhtikuuta 2012
Vesiriemun päivä
Tänään lauantaina se Pauli taas teki sen taikatemppunsa. Vettä tulee hanasta! Pienen odottelun jälkeen tulee boilerista kuumaakin vettä ja tiskaaminen on, aaahh, niin nautinnollista lämpimällä runsaalla vedellä. Paulin taikatemppu on se, että vesi tuli päälle, eikä juurikaan havaittavia jäätymisvahinkoja ole korjattavana.
Vesi tuli ja pysyy. Mikä ihana tunne. Nyt se alkoi se kesä. Nyt voi vaikka muuttaa kesäksi mökille, kuten monet jo näyttävät tekevän, muuttokuormia kuljettavat täpötäydet autot risteilevät poluillamme.
Aurinko ja vesi on siitäkin ihmeellinen yhdistelmä, että se avaa ihmisiä juttelemaan toistensa kanssa ystävällisesti. Saunan ja haketuspaikan tienoilla liikkuu ystävällisiä, aurinkoisia ja juttelunhaluisia ihmisiä.
Viikonpäästä, 5.5. klo 11 alkaen, on saunatalkoot. Silloin se kesä vasta oikein vauhtiin lähtee, kun päästään saunomaankin. Nähdään talkoissa!
Vesi tuli ja pysyy. Mikä ihana tunne. Nyt se alkoi se kesä. Nyt voi vaikka muuttaa kesäksi mökille, kuten monet jo näyttävät tekevän, muuttokuormia kuljettavat täpötäydet autot risteilevät poluillamme.
Aurinko ja vesi on siitäkin ihmeellinen yhdistelmä, että se avaa ihmisiä juttelemaan toistensa kanssa ystävällisesti. Saunan ja haketuspaikan tienoilla liikkuu ystävällisiä, aurinkoisia ja juttelunhaluisia ihmisiä.
Viikonpäästä, 5.5. klo 11 alkaen, on saunatalkoot. Silloin se kesä vasta oikein vauhtiin lähtee, kun päästään saunomaankin. Nähdään talkoissa!
maanantai 5. maaliskuuta 2012
Kevät tulee!
 |
| Talvivedenottoa Pakilassa |
Kelpaa tätä maaliskuuta elää. Mustarastaan huilu soi jo auringon noustessa pitkiä sävelmiä ja näytteitä taidoistaan saa pitkin päivää. Tiaiset ovat innostuneet laulamaan myös ja kiertelevät pesäpönttöjä katsellen niitä sillä silmällä.
Iglun rakennustyö jäi, taas, ikävästi kesken, kun aika loppui ja tuli pimeää lauantai-iltana. Ehkä vielä saamme sen valmiiksi ensi viikonloppuna, jos ei kevätaurinko sulata tekelettä muodottomaksi. Toiveissa siis viikoksi pikkupakkasia ja viikonlopuksi suojakeli. Silloin tämä harrastus olisi helppo nakki.
 |
| Iglu syntyy muutamassa tunnissa muotin avulla. |
perjantai 20. toukokuuta 2011
Mainio Videokirja
Allaolevasta linkistä löytyy vastikään julkaistu videokirja meitä lähellä olevasta aiheesta. Kirja on tehty kieli keskellä suuta, mitään yrittäjää syrjimättä. Tästä blogista löytyy suorempaa tekstiä parista sisäkuivavessamerkistä, mutta tätä kirjaa kannattaa silti tutkia. Jo pelkästään sen takia, että se on videokirja, mikä tekee siitä hyvin elävän.
LINKKI
LINKKI
tiistai 29. kesäkuuta 2010
Kesä ja remontteja
Mökkiremontit kuuluu kesään kuin kärpäset. Loman voi aina aloittaa siitä remontista, johon ei millään ole aikaisemmin ehtinyt. Siispä, kuten jo aiemmin kerroin, vessan kimppuun. Päämääränä erotteleva, EU-määräysten ja hajajätevesiasetuksen mukainen sisävessaan sijoitettu kuivakäymälä. Ensin Mulltoa pihalle ja pesuun myyntiä varten. Sinusta ja hirveistä hajuistasi olen saanut tarpeekseni. 
Sitten Naturum sisään. Vaan eipä ollut yksinkertaista saada möhömahaista valtaistuinta sisään erityiskapeasta ovesta: piti purkaa sekä ovenpieli että Naturum osiin, ennen kuin se suostui sinne asettumaan.
Sitten hankkimaan virtsavesipumppaamon osia: pumppu akvaarioliikkeestä, letkuja ja läpivientejä Etolasta, klemmareita ja yhteitä sekä 50-millistä viemäriputkea 15 metriä rautakaupasta. Muutamia satasia köyhempänä sitten asennustyöhön: Kekkilän syyslantapurkista säiliö, johon yhdistetään Naturumista tuleva putki. Säiliöstä lähtevä letku yhdistetään pumpun imupuolelle. Pumpun lähtöpuoli yhdistetään letkuun, johon ensin asennetaan takaiskuventtiili ja sitten letku, joka nousee ensin kellarista ylös ja menee sitten seinän läpi ulkopuolen viemäriputkeen.
Asennettu pumppaamo.
Viemäri viettää ensin kuistin ali ja sitten pihan nurmikon alla jasmikeaidan viereen, jonka juuressa se johtaa nesteet aidan toisella puolella odottavaan kompostiin, joka on täytetty lannoittamattomalla turpeella.
Viemäriputken asennus kuistin ja kukkapenkin sekä pihanurmen alitse.
Vielä t-haara viemäriputkeen ja patiolle kurkottamaan koiraita varten vapaan kuseskelun pisoaari-yhde ja avot: tehty ja toimii. Pienen tarpeen ja huuhtelun jälkeen alakerran vessassa painetaan kytkintä ja kuuluu: vooosssh, ja vedet ja virtsat on siellä missä niiden EU:n ja muiden kirjoituspöytävirkailijoiden mukaan kuuluukin olla: kompostissa ja aikanaan lannoitekäytössä. Linjan talvitoimintakin on jo mietitty. Kerron siitä sitten syksyllä, kun tarvittavat asennukset on tehty.
Turpeen hankinnasta on kyllä vielä kerrottava seuraava tarina: Lannoittamatonta kasvuturvetta on tähän asti ollut saatavilla 320 litran paaleina. Hinnaltaa tuo turve on kohtuullisempaa kuin 65 tai 85 litran säkeissä ostettuna. Paaleja ei vain tänä vuonna tunnu löytyvän mistään. Viidennessä puutarhaliikkeessä, joka sattui olemaan Plantagem, "ystävällinen" myyjä neuvoi soittamaan Kekkilälle ja tiedustelemaan mihin paalit ovat menneet myyntiin. Yllytyshulluna ryhdyin soittamaan: Kaivoin netistä Kekkilän yhteystiedot ja soitin pääkeskuksen numeroon. Noin 15 minuutin odotuksen jälkeen vastattiin: "Vapo". Asian kuultuaan keskus ilmoitti yhdistävänsä myyntiin, joka asian kuultuaan ilmoitti yhdistävänsä Parkanoon, jossa isojen turvepaalien puutteen tiedettiin johtuvan Eurajoen tehtaan keväällisestä tulipalosta, mutta halusivat kyllä myydä vastaavaa tuotetta rekkakuormittain. Pitkän pohdinnan ja muutaman välipuhelun jälkeen selvisi, että Haukiputaan tehdas on kyllä ryhtynyt valmistamaan vastaavaa tuotetta ja olivat valmiit yhdistämään sinne. Tässä vaiheessa luovutin. Aikaa oli kulunut noin tunti ja mitään ei varsinaisesti ollut selvinnyt pikkupuutarhurille, joka vain halusi ostaa samanlaisen turvepaalin kuin ennenkin. Että kiitos valtion omistama Valtion Polttoainekeskus, hyvästä tiedottamisesta. Erityisesti meidän pienten ja vähän ostavien puolesta.
Pakilan saunan lauteiden pettäminen osoittautui helpommaksi korjata kuin arveltiin: oli käytetty kiireessä liian lyhyitä ruuveja. Asia korjaantui parilla neljätoistasenttisellä täkkipultilla, jotka Pauli väänsi paikalleen toissamaanantaina ja saunan toiminta saattoi taas jatkua häiriöttä.
Hyllyt ämpäreille ja lokerikko pesutarpeille saadaan nekin pikkuhiljaa, kunhan puuseppämesterimme, Mikko, ehtii. Eilen sain olla muutaman tunnin puusepän opissa, kun tehtiin ämpäreille hylly. Materiaalina käytettiin laudelautaa, joka on lämpökäsiteltyä haapaa ja sellaisena tavallista puuta lahon kestävämpää.
Tässä Markku ja Mikko ovat juuri saamaisillaan hyllyn viimeisteltyä.
Ihaillaan valmista hyllyä ja kolinaämpäreiden uutta kaunista järjestystä. Ennen lokerikon valmistumista pari ylintä hyllyä varattiin kylpijöiden pesutarpeille.
Remontit valmistuu, mutta yksi hurja keksii uusia nopeammin kuin kymmenen ahkeraa ehtii toteuttaa.
Jo ennen juhannusta koin hienon yllätyksen kun ohimennen väännälsin kasteluvesiputken hanaa: sieltähän tulee Vantaata, että suhisee. Isännät ovat saaneet pumpun toimimaan. Silläkös sateet loppuivat Juhannusaattoon vai johtuneeko siitä, että jäin lomalle? Isäntiä on kehuttava myös saunan tienoille kasaamiensa multa- ja tukkikasojen tunnollisesta levittämisestä rantapenkereiksi. Vielä nurmikonsiemen viimeiseksi silaukseksi ja saunan tontti on hienompi kuin vuosikymmeniin. Kiitos isännät.tiistai 22. kesäkuuta 2010
Saunaturma lähellä
Viime sunnuntain viimeisellä, miesten saunavuorolla, oli lähellä tapahtua onnettomuus: Ylälauteiden kiukaan puoleinen taso keikahti ja lauteella istuja oli vähällä pudota. Myöhempi tutkimus osoitti, että lauteen alla oleva teräksinen tuki oli kiinnitetty liian lyhyillä ruuveilla ja oli siksi irronnut. Nyt asia on jo korjattu, eikä vastaavaa enää pääse tapahtumaan.
Kasteluvesi antaa edelleen odottaa itseään. Uusi moottori tarvitsee vielä kytkinosia, joiden hankinta kestää, koska niitä ei ole saatu kuin tilaamalla. Kunhan osat saapuvat, isännät laittavat pumpun kyllä kuntoon. Ehkä nämä jatkuvat saadekuurotkin sitten lakkaavat?
Viime lauantaina oli kerhotalolla yhdistyksen järjestämä kehittämispäivä. Valitettavasti en ehtinyt osallistumaan ideointiin ja kaavoitustilanteesta kuulemiseen. Menee kuulemma vielä viidestä kahdeksaan vuotta ennen kuin uusia mökkiläisiä on rakentamassa mökkejään. Toivottavasti Heikki, joka oli paikalla, ehtii kommentoida blogissaan tilaisuutta tarkemmin. Minulla on menossa huussiremontti, jossa mm. luovun entisestä kuivakäymälämallista (linkki) ja siirryn takaisin Naturumin käyttäjäksi. Siihen, miten tämä laite saadaan uuden hajajätevesiasetuksen mukaiseksi, palaan myöhemmin, kunhan saan kaikki laitteeet asennettua.
Tänään on kesäpäiväntasaus eli päivä alkaa taas lyhentyä. Juhannusta vietämme kuitenkin vasta loppuviikolla: perjantaina on sekä juhannussauna että juhlat kerhotalolla. Ja mikä parasta: alkaa kesäloma! Loma yksillä, kesä kaikilla. Nautitaan niistä.
Kasteluvesi antaa edelleen odottaa itseään. Uusi moottori tarvitsee vielä kytkinosia, joiden hankinta kestää, koska niitä ei ole saatu kuin tilaamalla. Kunhan osat saapuvat, isännät laittavat pumpun kyllä kuntoon. Ehkä nämä jatkuvat saadekuurotkin sitten lakkaavat?
Viime lauantaina oli kerhotalolla yhdistyksen järjestämä kehittämispäivä. Valitettavasti en ehtinyt osallistumaan ideointiin ja kaavoitustilanteesta kuulemiseen. Menee kuulemma vielä viidestä kahdeksaan vuotta ennen kuin uusia mökkiläisiä on rakentamassa mökkejään. Toivottavasti Heikki, joka oli paikalla, ehtii kommentoida blogissaan tilaisuutta tarkemmin. Minulla on menossa huussiremontti, jossa mm. luovun entisestä kuivakäymälämallista (linkki) ja siirryn takaisin Naturumin käyttäjäksi. Siihen, miten tämä laite saadaan uuden hajajätevesiasetuksen mukaiseksi, palaan myöhemmin, kunhan saan kaikki laitteeet asennettua.
Tänään on kesäpäiväntasaus eli päivä alkaa taas lyhentyä. Juhannusta vietämme kuitenkin vasta loppuviikolla: perjantaina on sekä juhannussauna että juhlat kerhotalolla. Ja mikä parasta: alkaa kesäloma! Loma yksillä, kesä kaikilla. Nautitaan niistä.
lauantai 26. joulukuuta 2009
Terveisiä Marjaniemen Tapanin saunasta
Pitihän sinne mennä, kun se kerran oli lämmitetty. Marjaniemen Ryhmäpuutarhan sauna Tapaninpäivänä. Kyllä niiden kelpaa siellä Marjaniemen saunalla: niillä on talvivesi. Mikäs siinä on sitten saunoessa. Meidän pitäisi Pakilassa hinata vettä Vantaanjoesta tai pyytää saunojia tuomaan ne tullessaan kun on vain se kesävesi.
Marjaniemen puheenjohtaja (jonka nimeä, anteeksi vain, unohdin kysyä. Hän kun oli Tapaninsaunan kassana) oli luonut polun lumesta puolen metrin leveydeltä ulkoportilta aina Saunatielle asti. Vai oliko se nyt sitten vain puoleenväliin ja joku toinen teki loput. Hyvin sinne kuitenkin pääsi perille asti. Mökkialueen ja saunarakennuksen välissä on rivi uusia mökkejä: osa jo aika valmiin näköisiä: palstalla lumesta törröttää jo uusia taimenpiiskojakin, vaikka vielä kovin pieniä. Osa mökeistä taas on vasta runkoluurankoja, pressut päällä ja valtava röykkiö rakennustarpeita vieressä. Kuinka suurelta pieni siirtolapuutarhamökki näyttääkään, kun valmiina on vasta pelkkä puinen runko. Nämä mökit tehdään kunnon tavarasta: leveää, kuuden tuuman lankkua ja paksuja parruja, kertopuusta tehtyjä kattotuoleja ja muuta laatupuutavaraa ja eristevillavuoria näkyi työmailla. Ei ollenkaan kieroja, vajaakanttisia kakkosnelosia ja hedelmäpuulaatikoista irroteltuja ohuenohuita laudansäleitä, joita löytyy, kun joutuu aukaisemaan vanhojen pula-ajan mökkien seiniä tai välikattoja.
Uusien mökkien palstarivin välistä vie saunatie Marjaniemen saunarakennukselle. Ja siellä oli taas Leksa laittanut kystä kyllä: saunan kiukaan uutuutttaan hohtava kylki hohti lämpöä ja toiseksipäällimmäiset kivet hehkuivat punaisina noin 450-asteisina. Kelpasi siinä löylyä heittää ja jutella niitänäitä. Kerroin, että meillä Pakilassa on sauna täynnään remonttirojua vielä, vaikka jo ollaankin voiton puolella. Ja että kyllä minä luulin, että muutkin remonttimiehet tulisivat Marjaniemen saunaan, kun omaan ei vielä pääse ja remonttipölyä on kuitenkin nieleskelty jo kuukausia, vaan eipähän noita täällä näy.
Vaan oli se meidän Markku sitten kuitenkin jo suihkussa, kun siitä jäähylle läksin. Yhdessä siinä sitten ihmeteltiin, että missä ne meidän Pakilan innokkaat joulusaunojat nyt oikein on, kun olisi Marjaniemen saunassa päässyt ideaa vain kolmella eurolla testaamaan ihan käytännössä.
Leksa jutteli, että heillä lämmin vesi tulee öljypolttimella kellarin pannunhuoneen varaajalta. Kaksi puolentoistakuution öljysäiliötä riittävät reilut pari kesää. Vaan olipa somasti remontoitu Marjaniemen saunaa: uutta kaakelia pesuhuoneessa, uusia suihkuja kolme, ikkunaa nurkemmassa ja löylyhuoneessa ikkuna ummistettu ja uudet lauteet ja valot lauteiden alla. Oikein siistiä ja viihtyisää. Eikä siellä ollut edes kylmä pesuhuoneessa tai pukuhuonessa. Pukuhuoneen oli uusi ilmalämpöpumppu puhallellut ihan riittävän lämpimäksi, vaikka se oli vasta puoliksi lämpöeristetty ja lasitetulla kuistilla oli oikein somaa istuskella pikkupakkasessa vilvoittelemassa ja ihastella rohkeimpia, jotka kävivät lumessa pyörähtämässä.
Vedet menevät saunasta alarinteseeseen ja päätyvät pumppaamoon, joka painaa ne kunnan viemäriin. Meillähän on Pakilassa kyllä hyvä suora viemäriliityntä viemärilinjaan, mutta kun se talvivesijohto meiltä vielä...
Mutta Herttoniemeläisilläpä ei ole omaa saunaa enää ollenkaan. Oli siellä näet Hertsikastakin väkeä Tapaninsaunassa. Hertsikan sauna paloi ja vakuutusrahat riittivät vain vanhan purkuun, mutta eivät enää uuden rakentamiseen. Olisi tarvittu puoli miljoonaa, jota ei sitten löytynytkään. Ja saattoi kai siinä olla ongelma rakennusluvankin kanssa, uutta rakentaessa sellainen tarvitaan, eikä niitä enää ole niin helppo rannan piihin saada, kuin ennen. Luoja varjelkoon Pakilan saunaa moiselta onnettomuudelta.
Ajattelin, kun tarvoksin hijlakseen sitä luotua uraa takaisin Itäkeskuksen suuntaan autolle. Kyyllä se ihmispololla on niin autuas olo, kun on saanut ihan oikeassa saunassa kylpeä, eikä missään korvikkeessa.
Marjaniemen puheenjohtaja (jonka nimeä, anteeksi vain, unohdin kysyä. Hän kun oli Tapaninsaunan kassana) oli luonut polun lumesta puolen metrin leveydeltä ulkoportilta aina Saunatielle asti. Vai oliko se nyt sitten vain puoleenväliin ja joku toinen teki loput. Hyvin sinne kuitenkin pääsi perille asti. Mökkialueen ja saunarakennuksen välissä on rivi uusia mökkejä: osa jo aika valmiin näköisiä: palstalla lumesta törröttää jo uusia taimenpiiskojakin, vaikka vielä kovin pieniä. Osa mökeistä taas on vasta runkoluurankoja, pressut päällä ja valtava röykkiö rakennustarpeita vieressä. Kuinka suurelta pieni siirtolapuutarhamökki näyttääkään, kun valmiina on vasta pelkkä puinen runko. Nämä mökit tehdään kunnon tavarasta: leveää, kuuden tuuman lankkua ja paksuja parruja, kertopuusta tehtyjä kattotuoleja ja muuta laatupuutavaraa ja eristevillavuoria näkyi työmailla. Ei ollenkaan kieroja, vajaakanttisia kakkosnelosia ja hedelmäpuulaatikoista irroteltuja ohuenohuita laudansäleitä, joita löytyy, kun joutuu aukaisemaan vanhojen pula-ajan mökkien seiniä tai välikattoja.
Uusien mökkien palstarivin välistä vie saunatie Marjaniemen saunarakennukselle. Ja siellä oli taas Leksa laittanut kystä kyllä: saunan kiukaan uutuutttaan hohtava kylki hohti lämpöä ja toiseksipäällimmäiset kivet hehkuivat punaisina noin 450-asteisina. Kelpasi siinä löylyä heittää ja jutella niitänäitä. Kerroin, että meillä Pakilassa on sauna täynnään remonttirojua vielä, vaikka jo ollaankin voiton puolella. Ja että kyllä minä luulin, että muutkin remonttimiehet tulisivat Marjaniemen saunaan, kun omaan ei vielä pääse ja remonttipölyä on kuitenkin nieleskelty jo kuukausia, vaan eipähän noita täällä näy.
Vaan oli se meidän Markku sitten kuitenkin jo suihkussa, kun siitä jäähylle läksin. Yhdessä siinä sitten ihmeteltiin, että missä ne meidän Pakilan innokkaat joulusaunojat nyt oikein on, kun olisi Marjaniemen saunassa päässyt ideaa vain kolmella eurolla testaamaan ihan käytännössä.
Leksa jutteli, että heillä lämmin vesi tulee öljypolttimella kellarin pannunhuoneen varaajalta. Kaksi puolentoistakuution öljysäiliötä riittävät reilut pari kesää. Vaan olipa somasti remontoitu Marjaniemen saunaa: uutta kaakelia pesuhuoneessa, uusia suihkuja kolme, ikkunaa nurkemmassa ja löylyhuoneessa ikkuna ummistettu ja uudet lauteet ja valot lauteiden alla. Oikein siistiä ja viihtyisää. Eikä siellä ollut edes kylmä pesuhuoneessa tai pukuhuonessa. Pukuhuoneen oli uusi ilmalämpöpumppu puhallellut ihan riittävän lämpimäksi, vaikka se oli vasta puoliksi lämpöeristetty ja lasitetulla kuistilla oli oikein somaa istuskella pikkupakkasessa vilvoittelemassa ja ihastella rohkeimpia, jotka kävivät lumessa pyörähtämässä.
Vedet menevät saunasta alarinteseeseen ja päätyvät pumppaamoon, joka painaa ne kunnan viemäriin. Meillähän on Pakilassa kyllä hyvä suora viemäriliityntä viemärilinjaan, mutta kun se talvivesijohto meiltä vielä...
Mutta Herttoniemeläisilläpä ei ole omaa saunaa enää ollenkaan. Oli siellä näet Hertsikastakin väkeä Tapaninsaunassa. Hertsikan sauna paloi ja vakuutusrahat riittivät vain vanhan purkuun, mutta eivät enää uuden rakentamiseen. Olisi tarvittu puoli miljoonaa, jota ei sitten löytynytkään. Ja saattoi kai siinä olla ongelma rakennusluvankin kanssa, uutta rakentaessa sellainen tarvitaan, eikä niitä enää ole niin helppo rannan piihin saada, kuin ennen. Luoja varjelkoon Pakilan saunaa moiselta onnettomuudelta.
Ajattelin, kun tarvoksin hijlakseen sitä luotua uraa takaisin Itäkeskuksen suuntaan autolle. Kyyllä se ihmispololla on niin autuas olo, kun on saanut ihan oikeassa saunassa kylpeä, eikä missään korvikkeessa.
torstai 19. marraskuuta 2009
Kesävesijohdon siunauksellisuus
Kesävesi katkesi puutarhastamme 28.9.2009. Alkoi aika, jolloin vettä on vain astioissa, eikä sitä niihin tule hanaa avaamalla, vaan vain kantamalla "kaupungista" tai "kaivolta" lehmuspolun päästä. Veden noutopaikka on ollut käytössämme nyt neljättä talvea. Se on puutarhamme tuloveden mittarikaivo, jota on korotettu yhdellä betonirenkaalla ja johon on asennettu ns. vesipostiventtiili ja johon on tuloputken, paikalleen jätetyn vesimittarin (kesäaikaan kaivossa on kaksi vesimittaria) ja vesipostiputken ympärille asennettu ns. saattolämmityskaapeli. Lämmitys pitää kaivon sisällä olevat putket kovillakin pakkasilla sulana. Kaivosta ulostuleva vesipostin putki pääsee aina vedenoton jälkeen valumaan tyhjäksi. Venttiili pitää sulkea kevyesti. Sitä ei siis saa vääntää kireämmälle, vaikka putkesta valuukin hetken aikaa kevyen sulkemisen jälkeen vielä vettä. Vaatimattomuus estää minua kertomasta, kuka oli ratkaisevassa osassa, kun talvivesipiste varusteltiin puutarhureidemme käyttöön.
Lokakuun alussa tuntuu hanasta juoksevan veden puute aluksi vähän kurjalta, mutta sitten vanhat talvirutiinit muistuvat mieleen ja kaikki alkaa sujua. Tulee myös mieleen monenmoista hyötyä, jota veden puutteesta aiheutuu.
Kesäkeittiön romppeet on viety ulkotiskipöydältä varastoon ja vesisäiliöt noudettu ja täytetty kylpyhuoneeseen (yht. 80 litraa) ja keittiöön (yht. n. 25 litraa) hyvissä ajoin ennen veden katkeamista. Boilerissa on lisäksi veden katketessa vielä 90 litraa vettä, jonka voi pitää lämpimänä ensimmäiseen viikonvaihteeseen veden katkaisun jälkeen. Käytännössä kaivolle on pakko lähteä vasta lokakuun loppuolella. Niin vähäiseksi käy veden kulutus, kun sitä on vain "kaivolla".
Tiskaaminen alkaa pian sujua hämmästyttävän pienellä vesimäärällä. Likaisimmat astiat pyyhkäistään ennen pesua paperipyyhkeellä, joka kompostoidaan tai poltetaan. Tiskaus tehdään pesusienellä, jossa on pesuainetta kohtuulliseti ja huuhtaisu tehdään vesitilkalla, joka valutetaan suoraan seuravaan puhdistettavaan astiaan. Ison määrän astioita voi pestä putipuhtaaksi puolella litralla vettä!
Saunominen on mahdollista kohtuullisilla vesimäärillä: minimaalisen pieni löylyhuone sallii vain melkein lusikan kokoisen löylykauhan käytön, pesuun riittää yksi vadillinen vettä per henkilö ja per pestävä tukka - puhdasta tulee ja pienellä vesimäärällä!
Veden voi noutaa astioihin kottikärryllä ja lumikelin aikaan lasten mäkipulkalla (Jukalla taitaa olla tähän tarkoitukseen lastenvaunuista kehitellyt rattaat ja oikea, "aito" vesikelkka).
Veden kokonaiskulutus, ja hiilijalanjälki, jota erityisesti lämpimän veden käyttö roimasti kasvattaa, jää siis talvimökkeilyssä kesäaikaan verrattuna minimaaliseksi. Käytettävän veden määrä konkretisoituu ja tulee käsinkannettavan havainnolliseksi, kun joka tippa haetaan itse kauempaa. Havainnollisuus on niin suurta, että se saa lapsetkin ymmärtämään juoksevan veden arvon kotioloissa.
On vielä todettava, että veden käyttö talvimökkeilyn aikana ei tietenkään ole mahdollista, ellei viemäriä ole rakennettu tarpeeksi syväksi: imeytyksen tulee luonnollisesti olla routarajan alapuolella. Kuivakäymälä puolestaan vaatii ympärivuoden toimiakseen lämpöä, ainakin peruslämmön ylläpitoa, ettei makki pääse jäätymään. Kuivakäymälöistä ks. aikaisempi kirjoitus: (http://timpanpuutarha.blogspot.com/2009/09/mulltoan-kayttokokemuksia.html).
Lokakuun alussa tuntuu hanasta juoksevan veden puute aluksi vähän kurjalta, mutta sitten vanhat talvirutiinit muistuvat mieleen ja kaikki alkaa sujua. Tulee myös mieleen monenmoista hyötyä, jota veden puutteesta aiheutuu.
Kesäkeittiön romppeet on viety ulkotiskipöydältä varastoon ja vesisäiliöt noudettu ja täytetty kylpyhuoneeseen (yht. 80 litraa) ja keittiöön (yht. n. 25 litraa) hyvissä ajoin ennen veden katkeamista. Boilerissa on lisäksi veden katketessa vielä 90 litraa vettä, jonka voi pitää lämpimänä ensimmäiseen viikonvaihteeseen veden katkaisun jälkeen. Käytännössä kaivolle on pakko lähteä vasta lokakuun loppuolella. Niin vähäiseksi käy veden kulutus, kun sitä on vain "kaivolla".
Tiskaaminen alkaa pian sujua hämmästyttävän pienellä vesimäärällä. Likaisimmat astiat pyyhkäistään ennen pesua paperipyyhkeellä, joka kompostoidaan tai poltetaan. Tiskaus tehdään pesusienellä, jossa on pesuainetta kohtuulliseti ja huuhtaisu tehdään vesitilkalla, joka valutetaan suoraan seuravaan puhdistettavaan astiaan. Ison määrän astioita voi pestä putipuhtaaksi puolella litralla vettä!
Saunominen on mahdollista kohtuullisilla vesimäärillä: minimaalisen pieni löylyhuone sallii vain melkein lusikan kokoisen löylykauhan käytön, pesuun riittää yksi vadillinen vettä per henkilö ja per pestävä tukka - puhdasta tulee ja pienellä vesimäärällä!
Veden voi noutaa astioihin kottikärryllä ja lumikelin aikaan lasten mäkipulkalla (Jukalla taitaa olla tähän tarkoitukseen lastenvaunuista kehitellyt rattaat ja oikea, "aito" vesikelkka).
Veden kokonaiskulutus, ja hiilijalanjälki, jota erityisesti lämpimän veden käyttö roimasti kasvattaa, jää siis talvimökkeilyssä kesäaikaan verrattuna minimaaliseksi. Käytettävän veden määrä konkretisoituu ja tulee käsinkannettavan havainnolliseksi, kun joka tippa haetaan itse kauempaa. Havainnollisuus on niin suurta, että se saa lapsetkin ymmärtämään juoksevan veden arvon kotioloissa.
On vielä todettava, että veden käyttö talvimökkeilyn aikana ei tietenkään ole mahdollista, ellei viemäriä ole rakennettu tarpeeksi syväksi: imeytyksen tulee luonnollisesti olla routarajan alapuolella. Kuivakäymälä puolestaan vaatii ympärivuoden toimiakseen lämpöä, ainakin peruslämmön ylläpitoa, ettei makki pääse jäätymään. Kuivakäymälöistä ks. aikaisempi kirjoitus: (http://timpanpuutarha.blogspot.com/2009/09/mulltoan-kayttokokemuksia.html).
maanantai 16. marraskuuta 2009
Pakilan siirtolapuutarhan vesihuollosta
Siirtolapuutarhat on kunnallistekniikan suhteen rakennettu perinteisesti kevyesti: viemäreitä ei ole, vesijohdot ovat ns. kesävesijohtoja, joissa putket on kaivettu vain noin puolen metrin syvyyteen. Tällaiset vesijohdot jäätyisivät ja halkeaisivat talvella ellei niitä syksyisin tyhjennettäisi puhaltamalla niihin paineilmaa veden poistamiseksi.
Pakilassa tällaisia vesijohtoverkostoja on kaksi kappaletta: vanhempi viisikymmentäluvulta, jota nykyään käytetään Vantaan vettä johtavana kasteluvesiverkkona, ja uudempi vesijohtoverkko, johon johdetaan samaa HKV:n talousvettä kuin kaikkialla muuallakin pääkaupunkiseudulla. Vantaanjoen veden pumppaaminen kasteluun säästää melkoisesti, sillä se on huomattavasti halvempaa, kuin käyttää puhdistettua juomavettä tähän tarkoitukseen. Verkostot olivat aikaisemmin kaupungin hoidossa, muta puutarhojen itsehallinnon lisääntymisen myötä on tämäkin työ pitänyt ottaa yhdistyksen, käytännössä palkatun isäntämme, nykyisin Paulin, vastuulle. Uusissa puutarhoissa rakennetaan nykyään suoraan täysi kunnallistekniikka talvivesineen ja viemäriliitäntöineen (esim. Puolarmaari Espoossa). On myös menetelty niin, että vanhan puutarhan laajennusalue liitetään kunnallistekniikkaan muun osan pysyessä perinteisenä, vain kesäveteen liitettynä (esim. Sulkurannan puutarha Jyväskylässä). Vesihuoltoon vaikuttaa uusi EU:n hajajätevesiasetus (http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2003/20030542), jonka vaikutuksia on kaupungin toimesta arvioitu teettämällä konsultilla selvitys (http://www.hel.fi/static/hkr/julkaisut/2007/siirtolapuutarhojen_vesihuolto_2007_5.pdf).
Lainaus suunnitelman Pakilaa koskevasta osasta: "Helsingin kaupunki on rakentanut kesävesiverkoston vuonna 1995 ja verkosto on luovutettu yhdistykselle vuonna 1997. Verkosto on hyvässä kunnossa, mutta jostain syystä venttiileitä/sulkuja joudutaan vaihtamaan tiuhaan — vuosittain jopa 20 %:a. Yhdistyksessä on mietitty verkoston saneerausta vikojen runsauden takia. Tarkkaa syytä verkoston ongelmiin ei tiedetä. Alueella on rinnakkainen kesävesiverkosto ja Vantaanjoen vettä toimittava kasteluvesiverkosto. Vantaanjoen vettä pumpataan joesta läheltä saunaa pieneen painesäiliöön, josta se painetaan jakeluverkostoon. Kasteluverkoston paine ei kunnolla riitä alueen uloimmille laidoille varsinkaan, jos kastellaan paljon. Helsingin vesijohtovettä kuluu silloin merkittävästi myös kasteluun. Vesipiste tulee jokaisen palstan laitaan ja yksi jakotukki palvelee kahta palstaa. Alueella ei ole toimivia kaivoja."
Konsultti on näköjään saanut vanhaa tietoa. Tuollaista hanojen jäätymistä on kyllä aiemmin tapahtunut, mutta se on johtunut putkien huolimattomasta tyhjentämisestä. Viime vuosina tätä vaivaa ei enää ole ollut, kiitos Paulin huolellisuuden, myöskään kasteluveden riittävyys ei ole enää ongelma. Verkostossa olleet vuodot on saatu korjattua ja nykyisin vesi riittää hyvällä paineella jopa Mäntypolulle, jossa ennen keskikesän helteillä kasteluvesiputki sanoi vaan pöhhh, eikä vettä tullut lainkaan.
Edelleen suunnitelmassa todetaan: "Helsingin vesijohtovettä kuluu vuosittain vaihtelevasti, noin 400–600 kuutiota, riippuen ylimääräisen kasteluveden tarpeesta. ... Arviolta 200 kuutiota vedestä kulutetaan pelkästään saunalla. Siirtolapuutarhaan valmistui syksyllä 2006 talvivesipiste sen Pakilan rantatien ja Klaukkalantien risteytystä lähinnä olevaan kulmaan. Vesipistettä ei ole katettu ja se on varustettu sähkövastuksella jäätymisen estämiseksi."
Näitä lukuja olisi tarkasteltava tarkemmin tilastojen valossa - onko vielä parina viime vuotenakin käytetty runsaasti kaupungin vettä kasteluun, tuskin.
Alueemme varustelusta suunnitelmassa todetaan seuraavasti: "Vantaanjoen rannassa on yhdistyksen yhteissauna, joka on liitetty lyhyellä liityntäviemärillä yleiseen viemäriverkkoon vuonna 2001. Sauna on aktiivisessa käytössä. Sauna lämpiää noin 50 kertaa kesässä ja käyttökertoja on noin 4000 vuodessa. Saunassa on yksi vesivessa ja kaksi suihkua. Merkittävä osa kesävedestä tulee käytettyä saunalla. Saunan suihkuun pääsee vain kun sauna on lämpimänä. Muita yleisiä suihkuja ei ole.
Varastorakennuksessa on neljä vesivessaa, joiden jätevedet menevät vuonna 1997 rakennettuun umpisäiliöön. Säiliö tyhjennetään kesällä viikoittain. Yleisten vessojen käyttötiheyttä kuvaa se, että joka toinen mökki on lunastanut yleisten vessojen avaimet.
Kerhotalolla on keittiö, jonka jätevedet menevät saostuskaivon kautta vuonna 2000 rakennettuun imeytyskenttään. Imeytyskentän arvioitu käyttöikä on 25 vuotta. Keittiötä käytetään vain joitakin kertoja vuodessa yleisissä tilaisuuksissa. Käyttö on siis vähäistä, eikä siellä ole isoja vesikalusteita
kuten tiskikonetta.
Omia suihkuja ja lämminvesiboilereita on arviolta joka kolmannessa tai neljännessä mökissä. Pikkuhiljaa lukumäärä on lisääntymään päin. Omista suihkuista vesi imeytetään maahan. Tarkempaa tietoa järjestelmistä ei ole. Valtaosa palstojen harmaista vesistä kaadetaan istutuksille, mutta joillakin palstoilla on rakennettu 0,5–1 m3:n kokoisia hiekkapesiä, kuoppia tai kivipesiä. Yhdistys ei ole ohjeistanut mökkiläisiä tarkemmin jätevesien imeytyksen järjestämisessä. Omia saunoja on koko alueella joitakin kymmeniä ja ne tuskin lisääntyvät yleisen saunan suosiosta päätellen. Arviolta joka kolmannessa mökissä on oma kompostikäymälä ja jokainen hoitaa käymäläjätteen kompostoinnin itse. Tästä ei ole tullut ongelmia. Alueella on yhteinen lehtikomposti vain sellaisia tilanteita varten missä syntyy paljon puutarhajätettä kuten talkoot yms. Muulloin kompostia ei saa käyttää, vaan jokaisella on vähintään yksi lehtikomposti ja yksi umpikomposti."
Ylläolevassa tekstissä on mainittu hajajätevesiasetuksen kannalta tärkein asia: jäteveden käsittely mökkipalstoilla. Sen vaadittavaan tasoon ei kuitenkaan oteta selvityksessä selkeästi kantaa. Yhdistys on jakanut kaikille lyhennelmän kaupungin ympäristötoimiston tekemästä ohjeesta vesien käsittelystä siirtolapuutarhoissa. Ratkaisevaa viemäröinnin tarpeen arvioinnille on, arvioidaanko mökkiläisten tekemät omat toimet riittäviksi. Jos tässä päädytään kielteiseen arvioon, voidaan päätyä siihen, että yhdistys joutuu vastoin tahtoaan investoimaan, esim. koko alueen viemärien rakentamiseen, mikä tietysti olisi kallista ja onnetonta.
Toiveista ja puutteista alueellamme suunnitelma toteaa seuraavaa: "Saunalle tarvittaisiin ja on suunniteltukin 1–2 kpl lisää suihkuja. Ne mahtuvat olemassa olevaan rakennukseen, mutta vaativat pesutilojen saneeraamista. Yhdistys katsoo, ettei heillä olisi tällä hetkellä tarvetta suuremmalle palstakohtaiselle viemäröinnille tai ympärivuotiselle vedelle. Alue halutaan pitää tällä hetkellä suunnilleen jo olemassa olevalla varustetasolla. Konsultti ehdottaa varastorakennuksen ja kerhotalon viemäröintiä. Etäisyys viemäriin ei ole kovin pitkä ja tällöin varastorakennuksen ja kerhotalon kalustetasoa voidaan nostaa. Myös kerhotalolle saataisiin vessa".
Meneillään oleva saunan remontti tuo suihkuja lisää ja niiden käyttömahdollisuuksiakin voidaan ajatella kehittää. Konsultin suosituksen noudattaminen merkitsisi koko Vaahterapolun kaivamista auki kerhotalolle asti viemärityön vuoksi. Kustannus 315 metriselle viemärille olisi yli 50 000 €. Nykyinen käytäntö, jossa vesivessamme käyttävät loka-autolla tyhjennettävää pullokaivoa, maksaa noin 3 200 € vuodessa (noin 100 € per tyhjennys, 24 kertaa kesässä). Tämä on nykyarvoltaan 2% korolla laskien 35 500 € 15 vuoden kuoletusajalla ja 43 000 € 20 vuoden kuoletusajalla. Halvimmalla viemäröinti syntyisi alueemme jokaisessa kulmassa olevalle tyhjälle palstalle (paitsi tietysti Tuomarinkartanon puoleisen kulman tontti, jossa ei ole vieressä viemärilinjaa). Aiemmin, ennen nykyistä WC-varasto-sähkökeskusrakennusta, näillä palstoilla sijaitsivat PuuCee-rakennukset. Viemäröinti ainakin kahdella näistä palstoista syntyisi lähes pelkän liittymismaksun hinnalla (ks. http://www.helsinginvesi.fi/general/Uploads_files/Helsingin_Veden_Hinnasto_2009.pdf), jolloin rahaa periaatteessa jäisi kerhotalon ja WC-rakennuksen viemäröintiin verrattuna reilusti yli. Ylijäävällä rahalla voitaisiin rakentaa tarvittavaa tilaa - suihku- ja wc-tiloja, pyykkitupaa tms. huoltotiloja, mitä nyt yhdistyksen jäsenet yhdessä päättäisivät maksaa. Mutta kun wc:t nyt jo ovat keskellä aluetta, ei pieni kustannuslisä välttämättä estä toteuttamasta viemäröintiä juuri sinne. On ajateltava niin, että säästyvä kustannus pullokaivon tyhjennyksestä, nykyarvoltaan 35-40 tuhatta on käytettävissä tähän investointiin. Tai vaihtoehtoisesti: jos investointia ei tehdä tähän alueen keskelle tulevaan viemäriin, tulisi vaihtoehtoisen ratkaisun olla vähintään tämän verran halvempi. Viettoviemäriä alueen keskelle ei kuitenkaan taida saada, vaan tarvitaan pumppaamo, joka maksaa sekin ja aiheuttaa hiukan käyttökustannuksiakin. Jos oletetaan "kerhotalo-nykyinen-WC-rakennus-viemärin" kustannukseksi 60 000 €, jää vaihtoehtoiselle ratkaisulle vain 20- 25 tuhannen euron investointivara, joka ei kyllä riitä. Tällaisen vertailun oletuksena on, että nykyiset vessan käyttäjät jatkaisivat maksavina asiakkaina myös uudistetun wc-järjestelmän aikana. Joka tapauksessa investointi on niin iso, että sitä varten yhdistyksen on elettävä säästäväisesti useita vuosia, jotta se kyetään rahoittamaan. Ellei sitten yhdistyksen yleinen kokous riittävällä enemmistöllä päätä kerätä erillisellä maksulla tarpeellista summaa (esim. 400 €uron ylimääräinen maksu tuottaisi jo 128 000 € potin). Tähän en kuitenkaan usko. Parempi elää säästäväsesti ja investoida sitten, kun rahaa on taas säästössä. Kunhan ensin saadaan se sauna kuntoon...
Pakilassa tällaisia vesijohtoverkostoja on kaksi kappaletta: vanhempi viisikymmentäluvulta, jota nykyään käytetään Vantaan vettä johtavana kasteluvesiverkkona, ja uudempi vesijohtoverkko, johon johdetaan samaa HKV:n talousvettä kuin kaikkialla muuallakin pääkaupunkiseudulla. Vantaanjoen veden pumppaaminen kasteluun säästää melkoisesti, sillä se on huomattavasti halvempaa, kuin käyttää puhdistettua juomavettä tähän tarkoitukseen. Verkostot olivat aikaisemmin kaupungin hoidossa, muta puutarhojen itsehallinnon lisääntymisen myötä on tämäkin työ pitänyt ottaa yhdistyksen, käytännössä palkatun isäntämme, nykyisin Paulin, vastuulle. Uusissa puutarhoissa rakennetaan nykyään suoraan täysi kunnallistekniikka talvivesineen ja viemäriliitäntöineen (esim. Puolarmaari Espoossa). On myös menetelty niin, että vanhan puutarhan laajennusalue liitetään kunnallistekniikkaan muun osan pysyessä perinteisenä, vain kesäveteen liitettynä (esim. Sulkurannan puutarha Jyväskylässä). Vesihuoltoon vaikuttaa uusi EU:n hajajätevesiasetus (http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2003/20030542), jonka vaikutuksia on kaupungin toimesta arvioitu teettämällä konsultilla selvitys (http://www.hel.fi/static/hkr/julkaisut/2007/siirtolapuutarhojen_vesihuolto_2007_5.pdf).
Lainaus suunnitelman Pakilaa koskevasta osasta: "Helsingin kaupunki on rakentanut kesävesiverkoston vuonna 1995 ja verkosto on luovutettu yhdistykselle vuonna 1997. Verkosto on hyvässä kunnossa, mutta jostain syystä venttiileitä/sulkuja joudutaan vaihtamaan tiuhaan — vuosittain jopa 20 %:a. Yhdistyksessä on mietitty verkoston saneerausta vikojen runsauden takia. Tarkkaa syytä verkoston ongelmiin ei tiedetä. Alueella on rinnakkainen kesävesiverkosto ja Vantaanjoen vettä toimittava kasteluvesiverkosto. Vantaanjoen vettä pumpataan joesta läheltä saunaa pieneen painesäiliöön, josta se painetaan jakeluverkostoon. Kasteluverkoston paine ei kunnolla riitä alueen uloimmille laidoille varsinkaan, jos kastellaan paljon. Helsingin vesijohtovettä kuluu silloin merkittävästi myös kasteluun. Vesipiste tulee jokaisen palstan laitaan ja yksi jakotukki palvelee kahta palstaa. Alueella ei ole toimivia kaivoja."
Konsultti on näköjään saanut vanhaa tietoa. Tuollaista hanojen jäätymistä on kyllä aiemmin tapahtunut, mutta se on johtunut putkien huolimattomasta tyhjentämisestä. Viime vuosina tätä vaivaa ei enää ole ollut, kiitos Paulin huolellisuuden, myöskään kasteluveden riittävyys ei ole enää ongelma. Verkostossa olleet vuodot on saatu korjattua ja nykyisin vesi riittää hyvällä paineella jopa Mäntypolulle, jossa ennen keskikesän helteillä kasteluvesiputki sanoi vaan pöhhh, eikä vettä tullut lainkaan.
Edelleen suunnitelmassa todetaan: "Helsingin vesijohtovettä kuluu vuosittain vaihtelevasti, noin 400–600 kuutiota, riippuen ylimääräisen kasteluveden tarpeesta. ... Arviolta 200 kuutiota vedestä kulutetaan pelkästään saunalla. Siirtolapuutarhaan valmistui syksyllä 2006 talvivesipiste sen Pakilan rantatien ja Klaukkalantien risteytystä lähinnä olevaan kulmaan. Vesipistettä ei ole katettu ja se on varustettu sähkövastuksella jäätymisen estämiseksi."
Näitä lukuja olisi tarkasteltava tarkemmin tilastojen valossa - onko vielä parina viime vuotenakin käytetty runsaasti kaupungin vettä kasteluun, tuskin.
Alueemme varustelusta suunnitelmassa todetaan seuraavasti: "Vantaanjoen rannassa on yhdistyksen yhteissauna, joka on liitetty lyhyellä liityntäviemärillä yleiseen viemäriverkkoon vuonna 2001. Sauna on aktiivisessa käytössä. Sauna lämpiää noin 50 kertaa kesässä ja käyttökertoja on noin 4000 vuodessa. Saunassa on yksi vesivessa ja kaksi suihkua. Merkittävä osa kesävedestä tulee käytettyä saunalla. Saunan suihkuun pääsee vain kun sauna on lämpimänä. Muita yleisiä suihkuja ei ole.
Varastorakennuksessa on neljä vesivessaa, joiden jätevedet menevät vuonna 1997 rakennettuun umpisäiliöön. Säiliö tyhjennetään kesällä viikoittain. Yleisten vessojen käyttötiheyttä kuvaa se, että joka toinen mökki on lunastanut yleisten vessojen avaimet.
Kerhotalolla on keittiö, jonka jätevedet menevät saostuskaivon kautta vuonna 2000 rakennettuun imeytyskenttään. Imeytyskentän arvioitu käyttöikä on 25 vuotta. Keittiötä käytetään vain joitakin kertoja vuodessa yleisissä tilaisuuksissa. Käyttö on siis vähäistä, eikä siellä ole isoja vesikalusteita
kuten tiskikonetta.
Omia suihkuja ja lämminvesiboilereita on arviolta joka kolmannessa tai neljännessä mökissä. Pikkuhiljaa lukumäärä on lisääntymään päin. Omista suihkuista vesi imeytetään maahan. Tarkempaa tietoa järjestelmistä ei ole. Valtaosa palstojen harmaista vesistä kaadetaan istutuksille, mutta joillakin palstoilla on rakennettu 0,5–1 m3:n kokoisia hiekkapesiä, kuoppia tai kivipesiä. Yhdistys ei ole ohjeistanut mökkiläisiä tarkemmin jätevesien imeytyksen järjestämisessä. Omia saunoja on koko alueella joitakin kymmeniä ja ne tuskin lisääntyvät yleisen saunan suosiosta päätellen. Arviolta joka kolmannessa mökissä on oma kompostikäymälä ja jokainen hoitaa käymäläjätteen kompostoinnin itse. Tästä ei ole tullut ongelmia. Alueella on yhteinen lehtikomposti vain sellaisia tilanteita varten missä syntyy paljon puutarhajätettä kuten talkoot yms. Muulloin kompostia ei saa käyttää, vaan jokaisella on vähintään yksi lehtikomposti ja yksi umpikomposti."
Ylläolevassa tekstissä on mainittu hajajätevesiasetuksen kannalta tärkein asia: jäteveden käsittely mökkipalstoilla. Sen vaadittavaan tasoon ei kuitenkaan oteta selvityksessä selkeästi kantaa. Yhdistys on jakanut kaikille lyhennelmän kaupungin ympäristötoimiston tekemästä ohjeesta vesien käsittelystä siirtolapuutarhoissa. Ratkaisevaa viemäröinnin tarpeen arvioinnille on, arvioidaanko mökkiläisten tekemät omat toimet riittäviksi. Jos tässä päädytään kielteiseen arvioon, voidaan päätyä siihen, että yhdistys joutuu vastoin tahtoaan investoimaan, esim. koko alueen viemärien rakentamiseen, mikä tietysti olisi kallista ja onnetonta.
Toiveista ja puutteista alueellamme suunnitelma toteaa seuraavaa: "Saunalle tarvittaisiin ja on suunniteltukin 1–2 kpl lisää suihkuja. Ne mahtuvat olemassa olevaan rakennukseen, mutta vaativat pesutilojen saneeraamista. Yhdistys katsoo, ettei heillä olisi tällä hetkellä tarvetta suuremmalle palstakohtaiselle viemäröinnille tai ympärivuotiselle vedelle. Alue halutaan pitää tällä hetkellä suunnilleen jo olemassa olevalla varustetasolla. Konsultti ehdottaa varastorakennuksen ja kerhotalon viemäröintiä. Etäisyys viemäriin ei ole kovin pitkä ja tällöin varastorakennuksen ja kerhotalon kalustetasoa voidaan nostaa. Myös kerhotalolle saataisiin vessa".
Meneillään oleva saunan remontti tuo suihkuja lisää ja niiden käyttömahdollisuuksiakin voidaan ajatella kehittää. Konsultin suosituksen noudattaminen merkitsisi koko Vaahterapolun kaivamista auki kerhotalolle asti viemärityön vuoksi. Kustannus 315 metriselle viemärille olisi yli 50 000 €. Nykyinen käytäntö, jossa vesivessamme käyttävät loka-autolla tyhjennettävää pullokaivoa, maksaa noin 3 200 € vuodessa (noin 100 € per tyhjennys, 24 kertaa kesässä). Tämä on nykyarvoltaan 2% korolla laskien 35 500 € 15 vuoden kuoletusajalla ja 43 000 € 20 vuoden kuoletusajalla. Halvimmalla viemäröinti syntyisi alueemme jokaisessa kulmassa olevalle tyhjälle palstalle (paitsi tietysti Tuomarinkartanon puoleisen kulman tontti, jossa ei ole vieressä viemärilinjaa). Aiemmin, ennen nykyistä WC-varasto-sähkökeskusrakennusta, näillä palstoilla sijaitsivat PuuCee-rakennukset. Viemäröinti ainakin kahdella näistä palstoista syntyisi lähes pelkän liittymismaksun hinnalla (ks. http://www.helsinginvesi.fi/general/Uploads_files/Helsingin_Veden_Hinnasto_2009.pdf), jolloin rahaa periaatteessa jäisi kerhotalon ja WC-rakennuksen viemäröintiin verrattuna reilusti yli. Ylijäävällä rahalla voitaisiin rakentaa tarvittavaa tilaa - suihku- ja wc-tiloja, pyykkitupaa tms. huoltotiloja, mitä nyt yhdistyksen jäsenet yhdessä päättäisivät maksaa. Mutta kun wc:t nyt jo ovat keskellä aluetta, ei pieni kustannuslisä välttämättä estä toteuttamasta viemäröintiä juuri sinne. On ajateltava niin, että säästyvä kustannus pullokaivon tyhjennyksestä, nykyarvoltaan 35-40 tuhatta on käytettävissä tähän investointiin. Tai vaihtoehtoisesti: jos investointia ei tehdä tähän alueen keskelle tulevaan viemäriin, tulisi vaihtoehtoisen ratkaisun olla vähintään tämän verran halvempi. Viettoviemäriä alueen keskelle ei kuitenkaan taida saada, vaan tarvitaan pumppaamo, joka maksaa sekin ja aiheuttaa hiukan käyttökustannuksiakin. Jos oletetaan "kerhotalo-nykyinen-WC-rakennus-viemärin" kustannukseksi 60 000 €, jää vaihtoehtoiselle ratkaisulle vain 20- 25 tuhannen euron investointivara, joka ei kyllä riitä. Tällaisen vertailun oletuksena on, että nykyiset vessan käyttäjät jatkaisivat maksavina asiakkaina myös uudistetun wc-järjestelmän aikana. Joka tapauksessa investointi on niin iso, että sitä varten yhdistyksen on elettävä säästäväisesti useita vuosia, jotta se kyetään rahoittamaan. Ellei sitten yhdistyksen yleinen kokous riittävällä enemmistöllä päätä kerätä erillisellä maksulla tarpeellista summaa (esim. 400 €uron ylimääräinen maksu tuottaisi jo 128 000 € potin). Tähän en kuitenkaan usko. Parempi elää säästäväsesti ja investoida sitten, kun rahaa on taas säästössä. Kunhan ensin saadaan se sauna kuntoon...
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
