perjantai 31. toukokuuta 2013

Uskomaton toukokuu

Huomenna on kesäkuun ensimmäinen päivä. Koulualaiset hakevat todistuksensa ja pääsevät kesälomalle. Suvivirsi kaikuu kouluissa.
Toukokuu on kirinyt sen, minkä kylmä huhtikuu myöhästytti. Nyt kevät, tai oikeastaan kesä, on jo edellä keskimääräisestä aikataulustaan. Syreenit ovat jo kukintansa puolivälissä, omenan terälehdet varisevat valkoisina pilvinä ja mansikat, karviaiset ja viinimarjat ovat kukassa. Meidän on tämän ilmastonmuutoksen takia alettava hankkia myöhemmin kukkivia lajeja puutarhaan. Kevätaspekti meni ohi taas sellaista vauhtia, että hyvä kun ehti muutaman kuvan nappaamaan kukkijoista.
Niin se aika rientää, sanoi poika, kun neljä vuotta täytti. Ja minäkin, kun täytin pyöreitä vuosia. Kiitos kaikille juhliin ja ennen kaikkea lahjakeräykseen osallistuneille. Unicefin pehmeitä paketteja kertyi pitkälti yli kolmentuhannen edestä, mm. kuusi vesipumppua. Maailman lapset kiittävät.

torstai 23. toukokuuta 2013

Tuli se, kesä

Kolme viikkoa toukokuuta on livahtanut vauhdilla. Vappuun asti kaikki eteni hitaasti. Sitten luonto otti taas pikavauhdin käyttöön. Kolmessa viikossa maisema vaihtui täydellisesti: talven jälkeisestä harmaan ruskeasta on tultu tämän päivän tummaan vihreään. Ensin oltiin jäljessä ja nyt ollaan edellä keskimäärästä. Kaikki käy pyörryttävän nopeasti. Ensin kuulet jonkun kuulleen satakielen. Epäilet, eihän se vielä... Sitten huomaat seuraavan aamun pyörämatkalla töihin Vantaajokivarren olevan täynnä hirveän äänekkäästi laulavia satakieliä. Joku sanoo tuomien kukkivan ja näet bussin ikkumasta näin tosiaan jo olevan, ja ajattelet, että seuraavaksi tulevat sitten luumut, päärynä ja omenapuut. Mökille päästyä huomaat, että luumupuu kukki jo ja käännyt katsomaan päärynäpuuta ja huomaat senkin oleva jo aloittamassa kukintaa, ei kai omena sentään vielä... katsoessasi huomaat omenan nuppujen olevan jo turvonneita, valkoisen ja vaalenapunaisen kirjavia - nekin aukeavat ihan kohta. Tämä on aikaa, jolloin ihmiselle pitäisi antaa työnteko- ja harrastuskielto ja määrätä hänet istumaan hiljaa ja tarkkailemaan omassa puutarhassaan. Voisi kuulla kasvien kasvavan ja nähdä miten lyhyttä se kukoistus on. Kaikki kaunis palvelee lisääntymistarkoitusta ja kuihtuu sitten heti tarpeettomana pois. Luonto tuhlaa ylenmäärin, kun on kyse jatkuvuuden varmistelusta ja kilpailusta. Ylenpalttisuus kuitenkin katoaa nopeasti ja kukkien terälehdet satavat maahan valkeana pilvenä. Jos olisimme tätä kärsivällisesti ja hiljaisesti tarkkailemassa, sen sijaan, että ryntäilemme kiireidemme perässä ja huomaamme kaiken vasta tapahtumien jo lähes mentyä, saisimme varmasti kauniita oivalluksia ajasta ja katoavuudesta ja oman elämämme lyhyydestä. Arvostaisimme eri asioita ja osaisimme pysähtyä useammin puutarhamme rauhaan ja antaisimme sen ohikiitävän kauneuden rauhoittaa meidät.
Hyvää kesää kaikille myötäpuutarhureille.

lauantai 4. toukokuuta 2013

Vappusaunariemua

Vapun alla piti polttaa viime vuoden lomat loppuun. Päivät kuluivat rattoisasti saunan lauderemonttia loppuun saattaessa ja tukkureissulla saunalimuja hekemassa. Vesi saatiin vappuaattona. Oi mikä autuus oli käydä mökillä suihkussa.
Puuppelin Juhan ja Heikin kanssa tehtiin lauteet valmiiksi. Lauderungot oli vapun alla hitsattu kuntoon parin ammattilaisen toimin ja me teimme sitten puutyöt loppuun siitä, mihin oli syksyllä jääty.
Nuohoojakin käväisi ja Pauli laitteli vedet päälle ja korjasi vessan vuotavan venttiilin. Koesauna oli lämmittäjille ja talkooahkerille Paulin lämmittämänä Vappupäivänä. Ah, sitä onnea olla taas Pakilan saunan lämmössä. Vielä makeammat löylyt olivat tänään hyvin onnistuneiden talkoiden päälle. Laituri on joessa, koivutukit pölleinä ja puolet jo halottukin ja sauna pesty yltä ja päältä putipuhtaaksi.
Talkooväki kokoontui saunomaan hyvin ansaitsemaansa talkoosaunaa. Tästä se kesä alkoi. Kyllä meidän nyt taas kelpaa.