maanantai 18. elokuuta 2014

Sateet tulivat ja helteet menivät

Kesä on kääntynyt selkeästi syksyyn päin kallelleen. Puutarhuri on päässyt viime aikoina helpolla: vadelmasatoa ei ole tarvinnut olla nokkimassa, eikä automaattikastelua ole puuttunut.
Lauantaina, kun olimme kolmenkymmenen hengen talkoovoimin saaneet uuden perennapenkin istutettua kerhotalon eteen, alkoi sade juuri kun olimme vetäytyneet talkooeväitä syömään telttaan työmaan vieressä.
Talkoot olivat oiva kokemus. Puutarhurin johdolla toimivat siirtolapuutarhurit pystyivät lähes yksimielisesti noudattamaan tekemäänsä suunnitelmaa ja istuttamaan taimet oikeaoppisesti ja oikeille paikoilleen. Ansio kuuluu tietysti Puutarhuri Maijalle, joka jaksoi kärsivällisesti opastaa, miten  taimia kuuluu käsitellä, mutta tietysti myös Pakilan hyvälle hengelle, joka panee kaikki yrittämään parastaan ja tarttumaan riuskasti talkooseen kiinni.
Perennapenkkiin upposi yli puolen tuhatta tainta, jotka on ostettu yhteisillä rahoillamme, joten toivomme kovasti, että jokaikinen jää henkiin ja kukoistaa. Penkin ajtuksena on olla "niittymäinen", jolloin sinne tänne sijoitellut eri aikoina kukkivat perennat kukkivat vuoron perään koko pitkän kesän. Tosi mielenkiintoista nähdä, miten tämä puoli suunnitelmasta toteutuu. Jos menee, kuten on aiottu, on siinä mallioppimista monelle puutarhasuunnittelijalle, jolla on tapana laittaa kasveista yhtenäisiä, suuria ryhmiä, jotka sitten vuorotellen kukkivat.
Perennoille oli hienot pohjatyöt tehnyt kaupungin Stara. Mistä narusta lie puheenjohtajamme nykinyt, kun oli saanut staran myöntymään työhön. Taimiin verrattuna kaivinkoneen ja muutaman työntekijän viikon rupeama on arvoltaan monoinkertainen. Historiallisen hyvää tahtoa siis kaupungin suunnalta.
Talkooeväänä oli keittiön kaapista löytyneitä tähteitä, mutta ne maistuivat tosi hyviltä, kuten ruoka aina, kun se on ensin hyvin ansaittu.

Sunnuntaina oli puutarhurille paha yllätys, kun kahvilaa ei ollutkaan kymmeneltä kuten tähän asti joka sunnuntai. Maha kurnien puutarhurimme meni tutkimaan ilmoitustaulua, ja siellähän se sanottiin: yhteensattumien vuoksi kahvilan alku siirretty iltaneljään aamukymmenen sijasta. Samalta taululta löytyi onneksi pop-up-ravintolailmoitus Lehmuspolulle Asikaisten pihalle. Sieltäpä löytyikin oivallinen kahvilan korvike: Bortskeitto, graavilohileipä, kahvi ja baaggelsi ja vielä jälkiruuaksi muurikkalettu monenlaisten hillojen kera. Oivallinen sunnuntaieväs, kiitos Risto ja Tytti!

1 kommentti:

  1. Blogien maailma on minulle vieras. Timpan taitaa olla niitä harvoja, joita käyn lukemassaa. Olen aina ihmetellyt, onko tänne oikeasti tarkoitus kommentoida, kun nollaa lähes aina näyttää. Mutta nyt perennapenkin huumamana ja siitä iloiten kommentoin Timpan pohdiskelua "Mistä narusta lie puheenjohtajamme nykinyt, kun oli saanut staran myöntymään työhön." KOMMENTTINI: Keskeinen ja tärkeä puheenkohtajan ominaisuus on hyvät sosiaaliset taidot ja neuvottelukyky. Olin paikalla, kun tätä neuvottelua käytiin kerhotalon pihalla ja jännitin ihan kauheasti, miten Heli siinä pärjää. Hyvin pärjäs! Outi 245 mökki

    VastaaPoista