Kaavaluonnoksessa muutoksia lautakuntakäsittelyyn, kesä tulee silti

Pakilan ja Klaukkalan siirtolapuutarhoja koskeva kaava menee tänään rakennuslautakunnan käsittelyyn. Kaavaluonnoksesta on poistettu Lystikukkulan tie, Mäntypolun tonttien jakamista osoittava viiva sekä pienennetty ns. yläparkkipaikkaa. Liitteenä olevassa kartassa yläparkkis näyttää lähes samankokoiselta kuin aiemmin. Mäntypolun tonteille lisätyt mökit ovat myös paikoillaan. Uudelta Jasmiinipolun jatkeelta on vedetty polkuyhteys Pajupolun yläpäähän kohdasta, jossa on vanha kaivo. Vantaan rannassa saunamme molemmin puolin on laajennusvarausta osoittavat merkinnät.
Mäntypolun yläpuolisten palstojen jako olisi siis poistumassa - mahdollisesti. Kukaan ei tunnu tietävän, mitä merkintöjen muutokset oikeasti tarkoittavat. Tämän illan jälkeen olemme mahdollisesti viisaampia.
Omenapuiden kukinta on onnellisesti ohi kuten myös sireenien. Pionien nuput turpoavat sellaista kyytiä, että kohta on niiden aika parhaimmillaan. Ensimmäisenä kukkivat Kuolan pionit ovat alueella kukkineet jo jonkin aikaa.
Omenapuita vaivaava tuomenkehrääjäkoi näyttää myös tänä vuonna esiintyvän runsaana. Kyseessä on valkoinen tummapilkkuissiipinen pikkuperhonen. On olemassa myös omenankehrääjäkoi ja pihlajanmarjan kehrääjäkoi, mutta lajeja on vaikea tunnistaa. Tuomenkehrääjä lienee yleisin ja syö myös omenaa. Toisin kuin kääriäiset nämä toukat eivät vahingoita itse omenaa, vaan tyytyvät syömään lehtiä. Siinä ne ovat kieltämättä tehokkaita, mutta puu ei kärsi kuitenkaan sanottavammin ja voi tuottaa kehrääjistä huolimatta ihan hyvää satoa.

Toukkia voi olla yhdellä lehdellä kymmeniä. Kuvan toukat ovat saaneet puutarhaletkusta voimakkaan vesisuihkun päälleen ja suojaava seittikehräelmä on siksi hävinnyt toukkia suojaamasta. Puita kannattaa ruiskuttaa voimakkaalla vesisuihkulla useina perättäisinä päivinä - näin voi saada osan toukista tuhottua.
Tällä viikolla on Hennan kanssa tehty kesän hyvä työ ja raivattu rikkaruohoontunutta kukkapenkkiä muutama metri. Pressu penkin viereen, mullat pressulle ja arvokasvit talteen ja kaikki muu pois. Vanha ystävämme vuohenputki ei yllättäen ollutkaan pahin tässä kohtaa vaan "koristekasvi" nimeltään vuohenkello. Jos hankkisi vuohen, tyytyisikö se syömään vain nämä nimikkokasvinsa pois? Vuohenkello on vauhtiin päästyään todella tehokas leviäjä: se tekee kasvipaikkansa täyteen valkoisia, porkknnamaisia mukulajuuria, joista katkeillessa syntyy runsaasti uusia yksiöitä. Tarkkana pitää olla, että sen saa pois.

Tässä seulottu multa on jo palautettu maisemakankaan päälle, takaisin penkkiin ja säästetyt taimet odottavat valeistutuksessa paluutaan. Vajaan viiden metrin matkalta kertyi puoli kompostillista rikkaruohoa - satoisa kotipuutarha.
Kesäkukkien taimet, joita kasvattelimme maaliskuusta asti eri paikoissa, viimeksi kasvihuoneessa, on viimeinkin saatu kaikki istutettua ja daaliat ja gladiolukset istutettua myös. Viimeinkin puutarha on kesäasennossa - ai niin, pavun taimet ovat vielä sisällä. Ehkä ne ensi viikolla jo kestävät ulossiirron kuten myös kesäkurpitsat ja kurkut. Perunassa näkyy olevan jo pitkät varret. Nyt siis kesä on kutakuinkin täällä ja puutarhuri voi huokaista väsyneenä, mutta onnellisena.