Lunta tulvillaan

Ja niin raikas on talvisää, ettei oikein leuka tarjennut eilisellä hiihtoreissulla ja mökki ei oikein lämmennyt. Aamullakin oli vielä vain 17 astetta. Siinä vielä aamullakin vilu kapajaa. Ei jaksa lämpöpumppu kymmenen asteen pakkasella ja kovalla tuulella oikein lämmittää - hyvä kun jaksaa itsensä sulana pitää. Kolmas takallinen eilisaamuna sai sitten mökin siedettävän lämpimäksi - juuri kun piti jo poistua joulutöhötyksiin muualle.
Toissapäivänä se sitten tapahtui: vuoden pyörä (hjul på svenska...) saavutti yläasentonsa ja nyt se alkaa taas kaatua eteenkäsin myötämäkeä - odotettavissa piteneviä päiviä ja toivon sarastetta! On siis aihetta Hjul-juhlaan.
Vallinneet oudon navakat ja harvinaisesti etupäässä idän puolelta puhaltaneet tuulet ovat kinostaneet epätavallisen suuria kinoksia pihaan ja katolle, etupuolelle mökkiä. Tähän asti aina on ollut niin, että isoin kinos on takana varaston katolla. Ilmasto muuttuu.
Mustarastas on edelleen ilonamme. Sitä ei ole vaikea erottaa puhdasta hankea vasten, kun se pyrähtää pois kuistin alta meidän saapuessa mökille. Ei voi kyllä puhua mistään suojaväristä. Käyttäytyy se mokoma vähemmän ystävällisesti: yhtä hävyttömästi kuin se entinen mies, joka sonti naapurin kuistille, soitti ovikelloa ja pyysi paperia! Ei se entään paperia pyydä, mutta syö villiviinin marjoja ja paskoo sitten pikkurillin vahvuisia pötköjä pitkin kuistia ja erityisesti penkille, jossa meillä on tapana käydä saunan jälkeen vilvoittelemassa. Hävytöntä.
Tänään Hennan kanssa nähtiin päiväkävelyllä Siperian lähettiläitä marjojen syönnissä puistopuussa: taviokuurnia. Kauniita lintuja ja erikoisia kun harvoin näkee.
Lukijoille toivotetaan kaikille tasapuolisesti Hauskaa Joulua ja onnellista ja mukavaa vuotta 2013.