lauantai 11. elokuuta 2012

Mummokratiaa?

Viime merkinnässä vertailin saarimökkeilyä ja siirtolapuutahailua. Samaa vertailua lienee tehnyt myös Asmo Noronen, joka julkaisi Kumpulan mökiltään yleisöosastokirjoituksen (linkki). Hän tuli maininneeksi käsitteen mummokratia, joka lienee tarkoitettu kritiikiksi Kumpulan käytäntöjä vastaan. Kirjoituksesta päätellen mm. sitä vastaan, että kaikkien puutarhureiden on Kumpulassakin liityttävä jäsneksi maan vuokranneeseen siirtolapuutarhayhdistykseen. Kirjoittaja ei siis näytä sisäistäneen ajatusta yhteisöllisesti mökkiläisyydestä ja yhdessä tekemisestä.
Jäin silti miettimään tuota mummokratiaa. Ei kai meillä Pakilassa sellaista...? Se kai olisi jotain sellaista, että mummot eivät olisikaan herttaisia ja hyväntahtoisia, vaan jotain päinvastaista? Että ei tyydyttäisi oman palstan asioihin, vaan määräiltäisiin naapuriakin? Ettei hoidettaisi yhteisiä asioita hyvässä hengessä, vaan pyrittäisiin dominoimaan? Ettei suvaittaisi, annettaisi kaikkien kukkien kukkia, vaan nähtäisiin kaikkialla arvovaltakysymyksiä?
Kuulun itsekin fb-ryhmään siirtolapuutarhamummot, joten jotain kai tiedän minäkin mummojen mielenlaadusta. Jos siellä joskus mummokratiaan ollaan kallellaan, niin enemmistö kyllä rivakasti oikaisee harhautuneita. Henki on hyvä ja toivon sen sellaisena pysyvänkin. Viihdyn talkoissa ja yhteisissä riennoissa, niin kuin oman tontin asioissakin, enkä yleensä koe häiriötä vaan vain hyvää henkeä naapurimummojen ja yhteistyömummojen taholta. Meillä ei siis liene mummokratiaa.

1 kommentti:

  1. En puhuisi mummokratiasta, kyllä papatkin osaavat tarkkoja olla. Säännöt ymmärrän kyllä, tiiviissä yhteisössä on paras olla selvät sävelet. Siirtolapuutarhoissa on tapahtumassa sukupolvenvaihdos, luopuvien tilalle tulee uutta citysukupolvea, joka haluaa mökistään lepopaikan eikä työleiriä. Siitä taitaa suurimmat hankaukset syntyä naapureiden kesken. Monet talkooaktiivit ovat eläkkeellä eli heillä on aikaa hoitaa kaikki viimeisen päälle. Työssäkäyvät tekevät sen minkä jaksavat ja ennättävät. Työelämän tahtikin on erilainen kuin aikaisemmin, parhaalla tahdollaankaan ei pysty siihen mitä ehkä haluaisi suorittaa.

    VastaaPoista