Sää on ollut tänä syksynä viimevuotista parempi. Yhtämittaista sadetta on ollut vähemmän. Syystöille on jäänyt väliin poutaisia viikonlopun päiviä. Kasvimaat saatiin käännettyä, osa perennanvarsista ja vadelman vanhat versot leikattua ja silputtua ilman vaikeuksia sään takia. Toissa viikonvaihteessa sain ruohon leikatuksi leikkurin tankissa olevalla lopulla bensalla. Myös kukkasipulit tulivat istutetuiksi. Monena syksynä tulppaanin sipuleita on tullut istuteltua jäiseen maahan, mutta nyt oli oikein mukava keli - maa sulana ja aurinkokin näyttäytyi.
Nuuka kun olen, ostan sipulit aina viime tingassa vähintään muutaman kymmenen prosentin alennuksella. Kauden loppua kohti sipulit halpenevat vielä lisää. Vieläkin ehtii ihan hyvin istutella kukkasipulit ja loppukaudesta ne ovat tosi halpoja. Nyt sipulikauppaan!
Sipulien istuttaminen jäiseen maahan sormet ja varpaat melkein jäässä tuntuu hassulta hommalta. Mutta kun muistaa, että työ tehdään paremman ja komeamman kevään puolesta, tuntuu se heti mielekkäämmältä. Ikäänkuin hyväksyy marraskuun pimeät ja talven kylmät paremmin, kun ajattelee, että ne ovat välttämättömiä, jotta kevätkukkijoille tulee kukinta-aika ja komeat kukat keskelle kevään valoa. Sipulien istuttaminen on näin yksi keino selvitä paremmin kurjasta talvesta ja ylläpitää optimismia: vielä se kevät tulee ja kukat.
Jasmike on meidän pihalla aina viimeinen lehtien tiputtaja. Lehdet alkavat siltä tippua vasta muutaman asteen pakkasissa ja silloinkin vihreinä.
Joulupukkikin jo Haltialassa kuopii lähtökuopissa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti