lauantai 9. tammikuuta 2010

Talvimökkeilyn huolia


Tämänkaltaisena pakkastalvena tulee mökin lämmitys kunnolla testatuksi. Ja sähköä kuluu peruslämmön ylläpiton väkisin enemmän vaikka kuinka ahkerasti lämmittäisi viikonloppuisin puilla. Uudet varaavat takat, joita valmistetaan teollisesti ovat erinomaisia niin lämmövarauskyvyltään kuin hyötysuhteeltaan. Parhaat niistä polttavat tehokkaan palotilan ansiosta niin hyvin, että ne täyttävät jo nyt tulossa olevat uudet normit tulipesien pienhiukkaspäästöistä.
Kaksi kertaa päivässä pienet tulet, kovemmalla pakkasella vähän lisää puuta molemmilla kerroilla, mutta ei yhteensäkään enempää kuin pieni sylyksellinen ja sillä se pysyy mökki suloisen lämpimänä. Tässä on pienuudesta taas etua: ei tarvitse lämmittää hukkaneliöitä.
Yksi murhe, joka voi yllättää, on katon huono eristys piipun ympärillä: Näin lumisena talvena katolla on reilusti lunta. Pitkään lämmitettäessä, pysyy piippu lämpimänä myös savupellin yläpuolelta ja lämpöä johtuu lopulta niin ylös saakka, että lumi piipun ympärillä alkaa sulaa. Vesi tietenkin jäätyy pakkasessa heti uudestaan, mutta juuri tässä piilee vaara: jäätyvä vesi voi rikkoa katon tai pahimmassa tapauksessa jopa piipun rakenteita.

Lumi on sulanut piipun ympäriltä ja...
Räystäälle on ilmestynyt jääpuikkoja.
Kauempana piipusta sulanut vesi on jälleen jäätynyt.
Samaa tapahtuu myös muualla kuin piipun vieressä.
Lämpö vuotaa ja sulattaa lumesta vettä, joka jäätyy räystäälle tullessaan.
Toinen tarkistettava asia on lumen määrä katolla: liika lumi, varsinkin jos välillä on ollut vetistä suojasäätä, voi kertyessään lopulta saada heikkorakenteisen katon pettämään. Kattotuolit antavat periksi ja tuloksena on kiinalaista pagodia muistuttava notkoselkäkatto. Pakilan katoista valtaosa on tehty vajaakanttisista kakkosnelosista tai jopa vielä oheummasta puutavarasta ja kattotuoleja on liian harvassa. Kaikesta oli pulaa kun mökkejä neljäkymmenluvun lopulla viime vuosisadalla rakennettiin. Nyt on oikea aika tarkistaa, onko mökin tai varaston katolle kertynyt liikaa lunta ja luutia liiat varovasti pois. Varovasti siksi, ettei huopakate rikkoontuisi. Palahuovan nurkat ovat pakkasessa hyvin arkoja. Terassien ja grillikatosten valokatteiden päältä lunta ei tarvitse luoda. Ne ovat niin liukkaita, että pienenkin suojasään sattuessa lumi liukuu itsestään alas eikä liikaa lumikuormaa ehdi kertyä, kodka tähän yleensä tarvitaan myös vetisiä suojasäitä. Valokatteet ovat myös pakkasella hyvin arkoja murtumaan: muovimateriaali menee pienestäkin kolhusta rikki tai sälöille.
Kovana pakkastalvena myös routa menee tavallista syvemmälle. Paksu lumikerros tosin suojelee tältä. Routa voi rikkoa mökin perustuksia ja väännellä runkoa niin, että ovet tai ikkunat eivät enää toimi. Usein ovi alkaa kyllä toimia kun routa sulaa keväällä. Mökki tarvitsee talvellakin pientä silmälläpitoa ja tarvittaessa korjaus- tai torjuntatoimia ettei pakkanen ja jää tee turhaan tuhojaan.

1 kommentti:

  1. Kyllä on kiva lukea blogiasi, jota niin ahkerasti päivität. Tuntuu kuin itsekin olisi siellä. Meillä Klaukkalanpuiston puolellahan on meneillään suuri vesi- ja sähköremontti, joten alue on suljettu. En ole käynyt mökillä sitten syyskuun.
    Onneksi kevät tulee väistämättä ja blogiasi lukien kenties vielä nopeammin.

    VastaaPoista