Juhannusaatto meni meiltä Hennan kanssa työn merkeissä iltaan saakka. Lämmitettiin sauna. Jore oli tuonut hienot juhannuskoristeet, koivut, saunan sisäänkäyntiin. Saunojia kävi 180, sekä miehiä, että naisia oli tasan yhdeksänkymmentä. Suuresta väkimäärästä huolimatta ei kukaan valittanut tungoksesta. Sopu ja juhlamieli, juhannusmieli, antoi sijaa ja kaikki mahtuivat tarpeellisessa määrin lauteille ja pesulle.
Saunan siivouksen jälkeen suunnistettiin kerhotalolle juhannusjuhliin. Siellä oli oivat herkkutarjoilut makkarasta lähtien ja ohjelma erinomainen. Taiteilija Ristimäen tulo alueelle on koitunut siunaukseksi juhlien esitysten tasolle. Ei ole ikävä aikaisempaa menoa vaikkei harrastelijatkaan esiintyjinä huonoja olleet. Mutta nyt on taso vähän liiankin kova - helmiä juhannussioille? Reetta ja Vuokko lauloivat joitain varsin tunnettuja kappaleitaan, joita nuorempi väki hoilasi täysin rinnoin ulkomuistista mukana. Vanhempi setäkin koki musiikin jotenkin niin tutun oloisena, 70-lukulaisena? No, niinhän se UltraBra aina. Bändinä oli ensin Remonttireiskat ja sitten meidän oma Gardeners. Ensin mainittu sahasi ikivihreitä tanssilavakipaleita, mutta niin taitavasti ja hyvin, että tuntuivat välillä ihan uusilta ihmeiltä. Jyrkin johdolla rockaava Gardeners on taattua tekijäporukkaa. Tanssijalka sai saunan lämmittäjät vipattamaan vielä ennen kokolle lähtöä niin perusteellisesti, että Juhannuspäivä menikin sitten leppoisasti huilatessa.
Juhannus on siis takana ja keskikesän kohta saavutettu, vanhan laskuttavat mukaankin viimeistään huomenna.
Loma on kuitenkin vielä edessä ja oikeastaan koko kesäkin. Juhannukseen asti sen voi vielä laskea myöhäiskevääksi. Hyvä on siis puutarhurin lepäillä. Ennen kuin alkaa omenpuiden nyppiminen ja marjojen poiminta jne. yms. viihdykettä.
sunnuntai 23. kesäkuuta 2013
maanantai 17. kesäkuuta 2013
Juhannusviikolla
Kesäkuu on edennyt jo Juhannusviikolle. Lämpöä on ollut niin paljon, että puutarhan aikataulut ovat edenneet puutarhuria nopeammin. Täältä ja tuolta on revitty vuohenputkea, joka on pääsemäisillään kukkimaan, kasvimaalle on sijoitettu siemeniä ja taimia, ja kaikki tuntuvat unohtuneen liian pitkäksi aikaa mökin ikkunalle. Marjapensaissa on raakileet, vadelmat kukkivat mehiläisparven ympäröiminä ja yhtäkkiä onkin jo viritettävä suojaverkkoa mansikoiden päälle, koska rastasperhe on jo useana aamuna yllätetty sieltä ja lopulta puutarhurikin huomaa punertavat marjat.
Näinhän sekä menee oto puutarhuria elämä. Ana tuntuu, että luonto yllättää ja jotain pääse tapahtumaan varkain, huomaamatta. Rikkaruohot ainakin yllättävät aina uudestaan elinvoimallaan: vastahan minä juuri tuon penkin kävin läpi jaetaan siinä on tuuhea vuohenputkimatto.
Yhdistyksemme piti eilen ylimääräisen kokouksen ainoana asianajaja käsitellä yhdistyksen kantaa kaavaluonnokseen. Johtokunta oli vääntänyt kokoomukselle kompromissiesityksen, joka sitten keskustelun jälkeen voitti noin nelinkertaiseksi äänten enemmistöllä. Olen johtokunnan jäsenenä
Sitoutunut voittaneeseen kantaan. Siinä on monia yksityiskohtia, joista voisin olla eri mieltä, mutta vastaesityksen oli joka suhteessa huonompi. Siinä näet vastustettiin kaikkea, ihan kaikkea. Sellaisella kannanotoillaan olisi saatettu vaarantaa koko kaavaesityksen eteenpäin meno ja sekä olis todella huono asia. Kun kaava tulee hyväksytyksi, mökki,me ovat kaavassa mökkilaueelsi varatulla alueella ja muunlainenkäyttö vaatii ensin kaavan muuttamisen. Tämä on meille tärkein juttu ja yksityiskohdat ovat kuitenkin pienempiä murheita. Yhdistysten kantaa varmaan kuunnellaan johonkin määrään, mutta viime päätökset tekee kaupungin hallinto ja viime kädessä valtuusto, joten omia intressejään voi toivoa huomioon otettavaksi vain siinä määrin kuin ne ovat ns. Yleisen edunkin mukaisia. Uskon, että lopputulos tulee olemaan sellainen, jonka kanssa puutarhaneuvoja voi elää ja kehittyä.
Näinhän sekä menee oto puutarhuria elämä. Ana tuntuu, että luonto yllättää ja jotain pääse tapahtumaan varkain, huomaamatta. Rikkaruohot ainakin yllättävät aina uudestaan elinvoimallaan: vastahan minä juuri tuon penkin kävin läpi jaetaan siinä on tuuhea vuohenputkimatto.
Yhdistyksemme piti eilen ylimääräisen kokouksen ainoana asianajaja käsitellä yhdistyksen kantaa kaavaluonnokseen. Johtokunta oli vääntänyt kokoomukselle kompromissiesityksen, joka sitten keskustelun jälkeen voitti noin nelinkertaiseksi äänten enemmistöllä. Olen johtokunnan jäsenenä
Sitoutunut voittaneeseen kantaan. Siinä on monia yksityiskohtia, joista voisin olla eri mieltä, mutta vastaesityksen oli joka suhteessa huonompi. Siinä näet vastustettiin kaikkea, ihan kaikkea. Sellaisella kannanotoillaan olisi saatettu vaarantaa koko kaavaesityksen eteenpäin meno ja sekä olis todella huono asia. Kun kaava tulee hyväksytyksi, mökki,me ovat kaavassa mökkilaueelsi varatulla alueella ja muunlainenkäyttö vaatii ensin kaavan muuttamisen. Tämä on meille tärkein juttu ja yksityiskohdat ovat kuitenkin pienempiä murheita. Yhdistysten kantaa varmaan kuunnellaan johonkin määrään, mutta viime päätökset tekee kaupungin hallinto ja viime kädessä valtuusto, joten omia intressejään voi toivoa huomioon otettavaksi vain siinä määrin kuin ne ovat ns. Yleisen edunkin mukaisia. Uskon, että lopputulos tulee olemaan sellainen, jonka kanssa puutarhaneuvoja voi elää ja kehittyä.
perjantai 31. toukokuuta 2013
Uskomaton toukokuu
Huomenna on kesäkuun ensimmäinen päivä. Koulualaiset hakevat todistuksensa ja pääsevät kesälomalle. Suvivirsi kaikuu kouluissa.
Toukokuu on kirinyt sen, minkä kylmä huhtikuu myöhästytti. Nyt kevät, tai oikeastaan kesä, on jo edellä keskimääräisestä aikataulustaan. Syreenit ovat jo kukintansa puolivälissä, omenan terälehdet varisevat valkoisina pilvinä ja mansikat, karviaiset ja viinimarjat ovat kukassa. Meidän on tämän ilmastonmuutoksen takia alettava hankkia myöhemmin kukkivia lajeja puutarhaan. Kevätaspekti meni ohi taas sellaista vauhtia, että hyvä kun ehti muutaman kuvan nappaamaan kukkijoista.
Niin se aika rientää, sanoi poika, kun neljä vuotta täytti. Ja minäkin, kun täytin pyöreitä vuosia. Kiitos kaikille juhliin ja ennen kaikkea lahjakeräykseen osallistuneille. Unicefin pehmeitä paketteja kertyi pitkälti yli kolmentuhannen edestä, mm. kuusi vesipumppua. Maailman lapset kiittävät.
Toukokuu on kirinyt sen, minkä kylmä huhtikuu myöhästytti. Nyt kevät, tai oikeastaan kesä, on jo edellä keskimääräisestä aikataulustaan. Syreenit ovat jo kukintansa puolivälissä, omenan terälehdet varisevat valkoisina pilvinä ja mansikat, karviaiset ja viinimarjat ovat kukassa. Meidän on tämän ilmastonmuutoksen takia alettava hankkia myöhemmin kukkivia lajeja puutarhaan. Kevätaspekti meni ohi taas sellaista vauhtia, että hyvä kun ehti muutaman kuvan nappaamaan kukkijoista.
Niin se aika rientää, sanoi poika, kun neljä vuotta täytti. Ja minäkin, kun täytin pyöreitä vuosia. Kiitos kaikille juhliin ja ennen kaikkea lahjakeräykseen osallistuneille. Unicefin pehmeitä paketteja kertyi pitkälti yli kolmentuhannen edestä, mm. kuusi vesipumppua. Maailman lapset kiittävät.
Tunnisteet:
kesä,
syntymäpäivät
torstai 23. toukokuuta 2013
Tuli se, kesä
Kolme viikkoa toukokuuta on livahtanut vauhdilla. Vappuun asti kaikki eteni hitaasti. Sitten luonto otti taas pikavauhdin käyttöön. Kolmessa viikossa maisema vaihtui täydellisesti: talven jälkeisestä harmaan ruskeasta on tultu tämän päivän tummaan vihreään. Ensin oltiin jäljessä ja nyt ollaan edellä keskimäärästä. Kaikki käy pyörryttävän nopeasti. Ensin kuulet jonkun kuulleen satakielen. Epäilet, eihän se vielä... Sitten huomaat seuraavan aamun pyörämatkalla töihin Vantaajokivarren olevan täynnä hirveän äänekkäästi laulavia satakieliä. Joku sanoo tuomien kukkivan ja näet bussin ikkumasta näin tosiaan jo olevan, ja ajattelet, että seuraavaksi tulevat sitten luumut, päärynä ja omenapuut. Mökille päästyä huomaat, että luumupuu kukki jo ja käännyt katsomaan päärynäpuuta ja huomaat senkin oleva jo aloittamassa kukintaa, ei kai omena sentään vielä... katsoessasi huomaat omenan nuppujen olevan jo turvonneita, valkoisen ja vaalenapunaisen kirjavia - nekin aukeavat ihan kohta. Tämä on aikaa, jolloin ihmiselle pitäisi antaa työnteko- ja harrastuskielto ja määrätä hänet istumaan hiljaa ja tarkkailemaan omassa puutarhassaan. Voisi kuulla kasvien kasvavan ja nähdä miten lyhyttä se kukoistus on. Kaikki kaunis palvelee lisääntymistarkoitusta ja kuihtuu sitten heti tarpeettomana pois. Luonto tuhlaa ylenmäärin, kun on kyse jatkuvuuden varmistelusta ja kilpailusta. Ylenpalttisuus kuitenkin katoaa nopeasti ja kukkien terälehdet satavat maahan valkeana pilvenä. Jos olisimme tätä kärsivällisesti ja hiljaisesti tarkkailemassa, sen sijaan, että ryntäilemme kiireidemme perässä ja huomaamme kaiken vasta tapahtumien jo lähes mentyä, saisimme varmasti kauniita oivalluksia ajasta ja katoavuudesta ja oman elämämme lyhyydestä. Arvostaisimme eri asioita ja osaisimme pysähtyä useammin puutarhamme rauhaan ja antaisimme sen ohikiitävän kauneuden rauhoittaa meidät.
Hyvää kesää kaikille myötäpuutarhureille.
Hyvää kesää kaikille myötäpuutarhureille.
Tunnisteet:
kesä,
Pakilan siirtolapuutarha,
puutarhafilosofia
lauantai 4. toukokuuta 2013
Vappusaunariemua
Vapun alla piti polttaa viime vuoden lomat loppuun. Päivät kuluivat rattoisasti saunan lauderemonttia loppuun saattaessa ja tukkureissulla saunalimuja hekemassa. Vesi saatiin vappuaattona. Oi mikä autuus oli käydä mökillä suihkussa.
Puuppelin Juhan ja Heikin kanssa tehtiin lauteet valmiiksi. Lauderungot oli vapun alla hitsattu kuntoon parin ammattilaisen toimin ja me teimme sitten puutyöt loppuun siitä, mihin oli syksyllä jääty.
Nuohoojakin käväisi ja Pauli laitteli vedet päälle ja korjasi vessan vuotavan venttiilin. Koesauna oli lämmittäjille ja talkooahkerille Paulin lämmittämänä Vappupäivänä. Ah, sitä onnea olla taas Pakilan saunan lämmössä. Vielä makeammat löylyt olivat tänään hyvin onnistuneiden talkoiden päälle. Laituri on joessa, koivutukit pölleinä ja puolet jo halottukin ja sauna pesty yltä ja päältä putipuhtaaksi.
Talkooväki kokoontui saunomaan hyvin ansaitsemaansa talkoosaunaa. Tästä se kesä alkoi. Kyllä meidän nyt taas kelpaa.
Puuppelin Juhan ja Heikin kanssa tehtiin lauteet valmiiksi. Lauderungot oli vapun alla hitsattu kuntoon parin ammattilaisen toimin ja me teimme sitten puutyöt loppuun siitä, mihin oli syksyllä jääty.
Nuohoojakin käväisi ja Pauli laitteli vedet päälle ja korjasi vessan vuotavan venttiilin. Koesauna oli lämmittäjille ja talkooahkerille Paulin lämmittämänä Vappupäivänä. Ah, sitä onnea olla taas Pakilan saunan lämmössä. Vielä makeammat löylyt olivat tänään hyvin onnistuneiden talkoiden päälle. Laituri on joessa, koivutukit pölleinä ja puolet jo halottukin ja sauna pesty yltä ja päältä putipuhtaaksi.
Talkooväki kokoontui saunomaan hyvin ansaitsemaansa talkoosaunaa. Tästä se kesä alkoi. Kyllä meidän nyt taas kelpaa.
Tunnisteet:
Pakilan siirtolapuutarha,
sauna,
talkoot
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
