maanantai 29. syyskuuta 2014

Näin siinä sitten kävi

Kun vuonna 1998 tulin alueelle päiväkävelylle ja ihastuin alueeseen ja pieniin mökkeihin omenapuiden keskellä ajattelin: "mikä ihana alue ja miten somia pikku mökkejä! Tuollaisen kun saisi, niin voisi sinne mennä piiloon pahaa maailmaa ja elää onnellisena puutarhurina."
Niin siinä sitten kävi, että hankin mökin. Siis vuonna 98, en vuonna 89, kuten olin vähällä sanoa eilen Paklilan syyskokouksessa, kun olin tullut valituksi johtokunnan puheenjohtajaksi. Vähemmästäkin numerot heittää härän pyllyä. En silloin 89 tullessani osannut aavistaa., että alueella toimii aktiivinen kyläyhteisö, ja vielä vähemmän, että jotutuisin kyläpäälliköksi.
Uskalsin suostua, koska johtokunnassa vallitsee hyvä henki ja toimintaan osallistuvat kaikki sinne nimetyt ja, mikä tärkeintä, ja tämä minun piti eilen valinnan jälkeen sanoa heti kun olin kiittänyt luottamuksesta: alueella on uskomattoman aktiivisia ihmisiä, jotka tekevät pyyteettömästi valtavat määrät talkootyötä yhteisen hyvän eteen. Näistä lähtökohdista puheenjohtajankaan osa ei ole liika vastuunkanto vaan yhdessä tekemisen ilo.
Kiitos kaikille hienosta kokouksesta.
Vanha johtokunta ja puheenjohtaja toimivat vielä tämän vuoden. Uusi ja vanha puheenjohtaja voivat huolehtia tehtävien joustavasta siirtymisestä tänä aikana. Luotan tässä suhteessa Heliin, joka onkin jo aloittanut perehdyttämiseni.
Saunatoimintaa minun tulee ikävä, muttta aion toki tulla joskus lämmittämään yhteisiä löylyjä, etten ihan unohda miten saunatoimintaa pyöritetään.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti