Pienuuden ylistys

Siirtolapuutarhamökki on pieni. Siirtolapuutarhassa kaikki on pientä. Mökissä on tilaa muutama neliö henkeä kohti. Loppujen lopuksi emme tarvitse enempää - tämä tila riittää. Ihminen, ja puutarhuri, tarvitsee loppujen lopuksi niin vähän.
Ainahan voi mennä ulos ihanaan puutarhaan kukkien tuoksuun. Sireenien tuoksu riittää, enempää ei tarvita tekemään pieni puutarhuri onnelliseksi.
Mökissä riittää sähkövalo ja puuhella. Enempää ei tarvita. No sähköhella, jääkaappi, mikro ja tiskipöytä ja lämminvesiboileri kyllä tekevät puutarhurin arjesta sujuvampaa.
Puutarhassa riittää muutamat hedelmäpuut, marjapensaita ja pari perennapenkkiä ja pala vihreää nurmikkoa. Työnnettävä leikkuri ja pari kuokkaa.  Muuta ei tarvita. Bensalla käyvä ruohonleikkuukone, sähkökäyttöinen pensasleikkuri ja trimmeri tietysti voivat helpottaa pienen puutarhurin elämää.
Pieni kasvimaa, jossa voi kasvattaa perunoita ja papuja kuuluu siirtolapuutarhapalstalle. Perunakuokka ja kitkentähara riittävät hoitoon. Pienen puutarhurin elämä kyllä helpottuu jos käytössä on jyrsin, kuormallinen uutta multaa ja lannoitettua turvetta ja kanien varalta reunaverkkoa.
Pieni puutarhuri viihtyy palstallaan. Askaroi koko kesän puutarhassaan ja mökissä jotain pientä. Peruskorjaa mökin ja lämpöeristää siitä talviasuttavan ja asennuttaa lämpöpumpun, lattialämmityksen ja aurinkopaneelit. Uudistaa nurmikon siirtonurmella ja kasvimaan kuorma-autollisella multaa ja maanparannusaineita ja istuttaa uudet hedelmäpuut ja perennat, joiden valikoima suurenee vuosi  vuodelta.
Siirtolapuutarha on kuin pienen ja vaatimattoman mökkeilyn näyteikkuna. Siellä voi ohikulkija nähdä, kuin aikakoneella, vuosikymmenien taa. Näin mökkeiltiin ennen. Ja pieni puutarhurimme on onnellinen voidessaan viettää perinteisen nykyaikaista ja mukavaa mökkielämäänsä puutarhastaan nauttien. Mikä pieni paratiisi.

Kaava voimaan, vuokrasopimus muuttuu ja hiiltä kaupan

Oheisen ilmoituksen mukaan aluettamme koskeva kaava on tullut lainvoimaiseksi. Alloleva ilmoitus oli Helsingin sanomissa 11.12.2015 otsikon "Voimaantulleet asemakaavat" alla.

Tämä tapahtui yllättävän ripeästi. Odotusarvo oli, että vielä menee vuosi tai kaksi, ennen kuin kaikki valitusasteet on käyty läpi. Käsittääkseni ylimpään valitusasteeseen valittajat eivät lähteneet. Valitukset hylättiin tai jätettiin tutkimatta, kuten ilmoituksesta ilmenee.
Nyt voimme siis lähteä siitä, että lähitulevaisuudessa tulemme yhdistyksenä käymään keskusteluja kaupungin, vuokranantajamme, kanssa kaavan mahdollsitamista toimista uusien palstojen osoittamiseksi, polkujen ja muun ihnfran rakemtamiseksi ja uusien mökkiläisten valitsemiseksi ja mökkien rakentamiseksi heidän toimestaan.
Toinen uutuus on yleisten töiden lautakunnan päätös muuttaa tai poistaa yhdistyksen ja kaupungin välisestä vuokrasopimuksesta § 11, joka estää siirtämästä sopimusta kaupunkia kuulematta kolmannelle osapuolelle. Tämä pykälä estää kiinnitysten saamisen kirjattuun vuokrasopimukseemme. Nyt tilanne muuttuu, kunhan saamme neuvoteluta vuokrasopimukseemme uudelleen muotloilun. Tämän jälkeen voimme hakea maanmittauslaitokselta vuokrasopimuksen muutosta (eli muutoksen kirjaamsita) ja samalla myös kiinnityksiä uuteen vuokrasopimukseen.
Kiinnitysten kanssa voimme sitten aloittaa uuden neuvottelukierroksen pankkien kanssa, josko näillä vaukuuksilla olisi mahdollsita saada lainaa uuden huoltorakennuksen rakentmista varten. Onnistuessaan tämä jouduttaisi vuodella tai kahdella rakentamisen aikataulua.
Vielä yksi mainitsemisen arvoinen uutuus. Olen tällä palstalla kirjoitellut aiemminkin ns. mustasta mullasta (linkki, linkki). Sellaista ei vain yhden puutarhatuotevalmistajan mainonnasta huolimatta ole käytännössä ollut saatavilla, ainakaan Helsingin seudulla. Nyt on tapahtunut edistystä siinä suhteessa, että tuollaiseen seokseen tarvittavaa pyrolyysihiiltä on kaupallisesti saatavilla (linkki, ks. Myös Leia s.28). Sitä voi jopa tilata netistä (linkki) hintaan 1,19 €/l. En osaa arvioida onko tuo kallista vai halpaa, mutta aion joka tapauksessa kokeilla tuotetta ensi kasvukaudella. Toivottavasti joku muukin innostuu kokeilemaan, että saadaan runsaammin tietoa mahdollisista hyödyistä.

Blogin lukijoille ja kaikille muillekin toivotan

Rauhaisaa Joulua ja Satoisaa Uuutta Vuotta 2016!

Omenasato jäi tänä vuonna kehnoksi. Taudit ja olosuhteet sekä loiset veivät omenat jo toisen kerran peräkkäin (linkki). Myös päärynät ja luumu jäivät tältä vuodelta saamatta. Sen sijaan vadelmaa on pakastimessa ennätys runsaasti. Puuron päällä oli koko marraskuun vadelmaa ja pensasmustikkaa. Jälkimmäiset ovat nyt loppu.
Kasvimaalla oli viime kesänä hyvät olot, kun viileän kelin vuoksi ei tarvinnut juurikaan kastella. Erityisesti lehtikaalia tuli uskomaton määrä. Pakastin täyteen ja vielä muuallekin. Viiimeiset kerättiin talteen nyt joulukuun alkaessa.
Äkkiä se syksy meni. Ollaan yhtäkkiä jo adventtia viettämässä. Sohjoa tai lunta ei olla vielä nähty eikä talvesta muutenkaan ole juuri tietoa.
Siirtolapuutarhayhdistyksen vanha johtokunta kokoontui viimeisen kerran ja vietti samalla pikkujoulua. Vuosi on pulkassa. Seuraavaksi aletaan askarrella toimintakertomusta ja tilinpäätöstä ja materiaalia toiminnantarkastajalle. Aikaa on kuitenkin vetäytyä joulun rauhaan. Ehkä tänä vuonna on mahdollista viettää joululomaa myös mökillä. Siellä on talven rauha. Voi käpertyä takkatulen lämpimään hyvän kirjan kanssa ja käydä välillä ulkona nauttimassa mökkikylän pimeydestä ja muutamasta mökistä näkyvästä kynttilän tuikkeesta.
Toivotan kaikille kiireetöntä adventtia ja rauhaisaa joulun aikaa sekä satoisaa uutta vuotta!

Vireä vanhus?

Terveisiä Nekalan siirtolapuutarhasta Tampereelta. Viime lauantaina siellä oli joukko Suomen Siirtolapuutarhojen edustajia kutsuttuna viettämään liiton 85- ja lehden 80- vuotisjuhlia. Juhlat avasi liiton puheenjohtajan Pertti Laitilan puhe, joka oli erinomainen katsaus liiton ja siirtolapuutarhaliikkeen historiaan Suomessa. Eri puutarhat ja aluejärjestöt kävivät esittämässä onnittelutervehdyksiä ja ja Rieväkylän pojat pelimannibändi säesti tapahtumaa. Aikamoista pönöttämistä, mutta toki välillä joku läsnäolijoista ilmaisi ihan ajatellun ajatuksen, joka virkisti läsnäolijoiden aivonystyröitä miettimään liiton ja siirtolapuutarhojen tulevaisuutta Suomessa. Me helsinkiläiset puutarhat luovutimme liitolle varat videotykin hankintaan käytettäväksi kokouksissa ja messuilla. Tulevaisuuteen kurkottava hankinta siis. Tulevaisuuteen olisi liiton ja liikkeen muutenkin hyvä kurkottaa. Tahtoo vain olla se taaksetuijottaminen ja takapuoli edellä tulevaisuuteen meneminen enemmän tyypillistä järjestökäytöstä...
Nekala on tunnettu kuivakäymälöistään. Niihin on otettu suoran käytännöllinen ote ja toteutettu tavallisia mökkihuusseja eri puolille aluetta suuri määrä (ks. esim.). Yksiköiden pienuus ja lukuisuus tekevät kokonaisuudesta työlään hoitaa. Hoitajina on onneksi työllistettyjä. Kaksi kertaa viikossa tyhjennetään jokainen säiliö kompostikentän kokoomakompostiin. Kenttiäkin on kaksi ja komposteja kuusi kaksi käytössä per vuosi. Siirettävä tavara näytti olevan melkiiosen kuivaa. Toki hajutonta, mutta tästä syystä hittasti hajoavaa. Kolmen vuoden kierto lienee tästä syystä ihan paikallaan. Suodovesisäiliöt tarpeen mukaan, varjoisella puolella noin kerran viikossa. Neste käytetään laimennettuna viheraluieiden kastelulannoitteena. Systeemiä esitteli Taavi Seppälä, joka on saanut tänä vuonna hyvästä syystä Käymälä- ja huussiseuran kultaisen talikon "Vuoden huussiteko 2015".
Siirtolapuutarhat tulevat tämän kirjoittajan mielestä lähitulevaisuudessa monipuolistumaan hallinnollisesti ja kaikissa muissakin suhteissa. Tulemme näkemään perinteisestä ja vakiintuneesta suuresti poikkevia puutarhoja perustettavan. Liiketoimintaa, ryhmärakentamista, yhtiöitä yhdistysten sijaan jne. Tällaiseen uudenlaiseen kenttään täytyisi liitonkin saada toimintansa sopeutettua, että se edelleen olisi toimiva ja vaikuttava, eikä mikään museoliitto. Sama koskee liiton lehteä, joka valitettavasti ei ole sen enmpää ajankohtainen kuin relevantti nykyisin. Perinnettä kyllä ylläpidetään, mutta onko menneisyydestä otettu vain tuhka eikä tulta? Vanhat monisteasuiset lehdet ovat huomattavasti asiapitoisempia ja puutarhurin arjen ja liiton kokonaisuuden kannalta omana aikanaan relevantimpia.
Ilmastonmuutos tuo tullessaan haasteita puutarhan hoitoon. Omenankehrääjäkoi-invaasio viime kesänä Hesan puutarhoihin saattoi olla yksi muutoksen airut. Espanjansiruetanat toinen. Niille muuten toimii sama aine, jota olen menestyksellä käyttänyt vesimyyrien karkottamiseen naapurin tontille, koivutisleterva. (ks tarkemmin linkki). Tänä kesänä tosin on ollut vaikeuksia uskoa ilmaston lämmenneen. Pikemminkin on tuntunut siltä että uusi jääkausi uhkaa.

Kesän keskikohta takana

Melkein kaikki matot pesty Pukinmäen pesupaikalla ja lomat melkein loppuun lusittu. Haikeus meinaa iskeä, kuinka pääsikin kesä taas vauhdilla näin pitkälle. Seis kesä tahdon ulos - nauttimaan helteestä ja auringonpaisteesta ja katsomaan kuinka kasvini kasvavat kohisten ja kihisten, erityisesti rikkaruohot.
Välillä on poikettu Hennan saareen tekemään laituria ja leikkaamaan järviruokoa ja kuuntelemaan miten korvat suhisevat ihan omia aikojaan, kun niihin ei tule ruohonleikkurien papatusta ja kehäykkösen kohinaa.
Kuikan huudot olivat siellä järvenselällä kaikuessaan ihan yhtä kaihoisia kuin muistinkin.
Ilo oli silti palata Pakilaan. Vaikka loma loppuukin, ei täältä olla lähdössä mihinkään. Pyörän keula vain työpäivinä duunia kohti ja illalla takaisin kohti kesäparatiisia.
Koskaan ei ole vadelma kypsynyt niin myöhään kuin tänä vuonna. Vasta muutama päivä on satoa kerätty. Melkoisen mauttomia, vetisiä marjoja. Toivottavasti loppukaudesta saadaan parempaa. Perunaa syödään jo. Se on ihan yhtä taivaallisen hyvää kuin uudet perunat lapsena. Ei ole Nicolan voittanutta lajiketta!
Lehtikaali lähti hyvin kasvuun ja pavut näyttävät tykkäävän sadekesästä. Muutenkin kasvimaa kukoistaa. Samoin perennat ja kesäkukat. Omenaa vain ei tule vieläkään. Montakohan katovuotta se viimekesäinen omenankehrääjä-invaasio aiheuttaa vielä?
Täällä on puutarhaonni kaikilla ja kesä niillä, jotka tykkäävät viileämmästä kelistä. Ei meitä kyllä ole ihan kauheasti häirinnyt helteiden puute. Kesä se on sadekesäkin. Eikä tämä ole vielä ihan pahin tulvakesä, jos vertaa vaikka vuoteen 2004.
Pian tulee elokuu ja elojuhlat ja sitten seuraavassa kuussa syksyn talkoolaisten juhlat. On mitä odottaa, kuten helteitä, ehkä niitä tulee sitten taas ensi kesänä.