Kelpaa siellä nyt mökin köllötellä hienoissa valkeissa lumipeitoissaan. Sääli vain, että maa hangen alla taitaa olla täysin sula. Vettäkin näyttää, ainakin metsissä, olevan reippaanlaisesti hangen alla sulana. Ei tiedä hyvää kasveille. Sen sijaan kyllä myyrät ja ehkä kanitkin selviytyvät tavallista paremmin, mikä saattaa tietää keväällä paljastuvia ikäviä tuhoja puutarhassa.
Paloheinässä oli tänä viikonloppuna ihan hienot hiihtokelit. Niin hienot, että parkkipaikat olivat tupaten täynnä. Toinen ikävä oli, että meidän nanopohjasukset eivät tykänneet uudesta lumesta. Muuten ne toimivat aina parhaiten näillä nollan tienoilla olevilla lämpötiloilla, mutta joskus aina sattuu sellainen märkä uusi lumi, joka ottaa ja jäätyy suksenpohjaan ja vie luiston. No, onneksi sattui pankkikortti mukaan hiihtomajaostoksia varten. Sitä kun voi tällaisessa hätätapauksessa käyttää työkaluna jäiden poistoon suksien pohjista. Ja taas mentiin.
Kyyllä sitä ihminen saa sentään hiihtoladulta aina roppa-annoksen elämän iloa. Jos väsyttää ja kaamos kiusaa, kannattaa väsyttää itseään lisää hiihtoiladulla ja, a vot, alkaa taas elämä maistua.

 Paloheinän metsissä on ilo hiihtää kun lunta on tullut lisää. Nyt pääsee jo kaikkia tuttuja reittejä pitkin, vaikka ladut ovatkin vain leipämoottorilla uurrettuja. Tapaninpäivän myrskyn jäljet ovat paljastuneet paljon laajemmiksi kuin vain Lystikukkulan vahinkojen perusteella voisi ajatella. Metsissä on valtava määrä kaatuneita ja puoliksi, konkeloon, kaatuneita puita ja valtavia pystyyn nousseita kantokilpiä. Valaistujen latujen ilmakaapelit ovat poikki niin monesta kohtaa, että taitaa mennä vielä pitkään ennen kuin valot palaavat.
Hyvin se hiihtäminen sujuu vanhalta muistilta ja tuttuja reittejä. Pitkäkosken hiihtomajan pullat ovat aivan yhtä makoisia kuin edellisinä talvina ja lehtiä on mukava lueskella taukoa pitäessä. Puhumattakaan rupattelusta kesäpuutarhatuttujen kanssa, jotka myös harrastavat hiihtoa ja hiihtomajalla poikkeamista. Ei tosin vielä olla tavattu kuin Seppo M., eilen ja tänään, mutta ei ole tainnut vain aikataulut osua muiden kanssa yksiin? Kai kaikki muutkin puutarhurit ovat jo olleet hiitämässä? Parhaat jo hiihtäneet hurjia kilometrimääriä? Suosittelemme lämpimästi. Sinne ne jää mettään turhat kolotukset ja stressit. Kun on käynyt sen 15-20 kilsan lenkin ja suihkussa Paloheinän hiihtomajalla, on olo kuin uudestisyntyneellä!

Hiihtolenkin jälkeen, kun on syöty, on mukava mökillä kellistyä sohvalle ja torkahtaa Yle Puheen asiaohjelmia kuunnellessa. Niin, tai siis oli. Nyt se kanava on uhrattu urheilun alttarilla. Käykää hyvät kanssapuutarhurit allekirjoittamassa adressi asiasta (linkki). Vaatimattomuus estää minua kertomasta kuka on adressin laatija. allekirjoittajia on tällä hetkellä jo noin 600.

Hiihtokausi alkoi - vihdoinkin

 Saunalle on jo saapunut kasa myrskyvahinkopuita. Kiitos kuuluu ystävällemme Kymikselle, joka puuhasi nämä rungot meille. Kiitos Kymikselle. Kesällä on tiedossa puutalkoita ja parin vuoden päästä hyvä löylyjä näistä puista.

 Lauantain vastaisena yönä, 6.1.2012, satoi viimeinkin sen verran lunta, että päästiin tänään Hennan kanssa hiihtämään. Viime vuonna hiihdettiin marraskuusta lähtien ja siksi nyt oltiin jo odotettu kärsimättöminä, koska talvulkoilukausi oikein alkaa. Nyt se tiedetään. Loppiaisena. Huomenna jatketaan. Latu ei ole kovin hyvä, mutta kyllä hiihto maistuu, pitkästä aikaa.
Vastasataneella lumella näkyy monenlaisia jälkiä. Aamulla ensimmäisenä oli vastassa oravan jäljet takasillalla. Edellisenä iltana näin iltakävelyllä ketun mäntypolulla. Hyvä juttu. Toivotin hänelle paljon tuoreita kanipaisteja.

Puutarha nukkuu ansaittua talviuntaan pitkän ja vetisen syksyn jälkeen. Ainakin syksyjuurtumisille oli tarpeeksi aikaa. Kunhan nyt tulisi reilusti lunta ennen kovimpia pakkasia, niin aratkin  kasvit pärjäisivät.
Talvi jatkuu nyt hyvillä mielin.

Myrskyin mentyä

Tapaninpäivän myrsky teki selvää puolesta tusinasta isosta kuusesta Lystikukkulalla. Paikka on kuin taistelutanner. Kaupunki on ehtinyt raivata pelastustien auki koiranulkoiluttajien käydä, mutta muuten rungot ovat siinä mihin ovat kaatuneet. Suurin kuusista on tyvestään halkaisijaltaan melkein metrin. Rungot ovat repeytyneet maasta irti kantoineen ja juurineen ja repineet ison alan maata ja suuria kiviä mukaansa.
Ei oltu jouluna mökillä. Voipi olla, että rytinä olisi ruennut pelottamaan.

 Vantaan vesi on laskenut korkeimmasta tulvalukemastaan ja saunan laiturin rampin betonivalu on tullut veden alta näkyviin. Vesi ei ehtinyt niin korkealle, että olisi tulvinut saunan kellariin. Pakkasten alla sellainen saattaisi aiheuttaa varsinaisen täystuhon. Saunan kellarin lattia on kerran tuhoutunut tällä tavalla yli viisitoista vuotta sitten.

Muuten myrskytuhot rajoittuivat mökkialueella melko pieniksi. Pressuja on revennyt ja kasvihuoneiden ruutuja irtoillut yms. pientä.
On melkoista tämä ilmatonmuutos, välillä.
Lukijoille toivotetaan hyvää uutta vuotta 2012 ja hyvää kasvua ja antoisaa mökkeilyä koko alkavalle uudelle vuodelle!

Antaa mennä nyt on alamäki

Tänään se viimein on. Vuoden lyhyin päivä ja pisin yö.
Tästä lähtien ollaan jo alamäessä - päivä alkaa pidentyä. Syytä juhlaan, lepoon ja rentoutumiseen. Kiireinen syksy on takana ja nyt alkavat joulun hiljaiset ja rauhalliset ajat. Sitten tulee jo seuraava vuosi. Alkaa päivän pidentymisen ja kevään odotus ja seuraavasta puutarhakaudesta haaveilu.
Kaikille lukijoille toivotan rauhallista joulua ja onnellista uutta puutarhavuotta.