Kauriit näyttävät asettuneen Pakilaan ainakin kevätkaudeksi pysyvämmin. Niistähän on havaintoja jo viikkojen ajan. Nähtiinpäs niitä meilläkin. En minä niitä tosin nähnyt, kun oli viime lauantaina vielä nukkumassa, kun Henna äkkäsi komean uroskauriin sarvineen kuistin ikkunasta. Se hiippaili sitä Lystikukkulan "tulevaa tienpohjaa" Tuomarinkartanoa päin. Niillä on raukoilla niin pienent sorkat, että uppoavat vielä näillä hankikannoillakin. Hanki kantaa ihmistä ihan mainiosti, mutta kaurisparka uppoaa edelleen joka askeleella. Ovat ne käyneet jälkien mukaan ennenkin meidän tontilla ja jättäneet käyntikorttejaan. Pakilan villi luonto, valkohäntäpeurat ja kaikki, ei kun siis kauriit...
keskiviikko 10. huhtikuuta 2013
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti