Myrskyä ja potkupalloa

Lauantain myrskytuuli ja sade sai, paitsi puita nurin Helsingissä ja risuja Pakilan poluille, myös perennat ja vadelman varret pitkin pituuttaan maata myöten. Vadelman varret pitää kiireesti nostaa ja tukea. Jos tämän jättää nyt tekemättä, ei sitä myöhemmin enää voi tehdä. Tämä johtuu siitä, että kasvavat ja kukkivat vadelman haarat menevät ristiin sellaiseen takkuun, ettei niitä enää saa irti toisistaan. Kyseisenlaisesta takusta marjojen poiminta on myös hankalaa, jollei suorastaan mahdotonta.
Onni onnettomuudessa on, että viime aikoina kasteluvettä on tullut riittoisasti tuolta yläkerrasta. Vantaanjoen kasteluvesiverkko on nimittäin sattuneesta syystä edelleen pois käytöstä. Yli kymmenen vuotta palvellut, varsin kookas, sähkömoottori otti ja paloi tänä keväänä pari päivää toimittuaan käyttökelvottomaksi. Se oli aikanaan vaihdettu samalla tavalla palaneen tilalle. Rikkoontunut moottori oli kuitenkin kunnostettu varamoottoriksi. Se odotti vuoroaan saunan kellarissa pöydän alla kaikki nämä vuodet. Se vaihdettiinkin palaneen tilalle. Mutta ei sekään kestänyt: vuosien säilytys kosteassa kellarissa oli tehnyt tehtävänsä ja tämäkin moottori kärähti kelvottomaksi. Nyt on hankittu uusi moottori, jonka asennus paikalleen on tekeillä. Pidetään isäntätoimikunnalle peukkuja, että siitä saadaan toimiva peli. Vantaanjoen käyttö kasteluun säästää meiltä pitkän sentin. Jos sama määrä vettä käytetään kaupungin verkosta, on edessä ryhmämaksun korotus.
Saunass oli ilo käydä sunnuntaina. Pesuhuoneeseen oli saatu asennettua se kaivattu partapeili. Uusi peili pysyi kauniisti kirkkaana löylyhuoneen lämpimällä seinällä. Ei ottanut lainkaan pesuhuoneen höyryjä pintaansa. Ilo siinä oli turpaansa höyläillä. Vaatimattomuus estää kuitenkin minua kertomasta, kuka puolusti sitkeästi peilin asentamista nimenomaan tähän paikkaan. Tällä tietoa saunaremontin täydellistämisestä puuttuu vain pesuhuoneesta hyllyjä ja ulkopuolen ikkunapielistä pientä laittoa.
Pakilan "pojilla" on ollut perinteenä jalkapalloveikkaus. Siinä porukasta kukin tekee alkavista kisoista veikkausrivin, joka kootaan yhdessä muiden tekemien rivien ja pienen kolehdin kanssa. Kisojen päätyttyä ja voittajan selvittyä kokoonnutaan yhteiseen saunailtaan saunomaan ja syömään ja näin juhlimaan veikkauksen voittajaa. Olen jättänyt veikkauksen useimmiten väliin, vaikka olen joskus osallistunut tuohon saunailtaan. Tänä vuonna Heikki, mokoma, sai minut osallistumaan. Väitti, että koska hänkin on mukana, niin kyllä Sinunkin pitää. Ihmeekseni olen havainnut, että moni muukin oli tehnyt rivinsä arvailemalla parissa minuutissa, eikä juuri kukaan muukaan osallistujista ole itse pelannut jalkapalloa kymmeniin vuosiin. (Olen käynyt työporukan kanssa kesäkuussa pelaamassa potkupalloa pari kertaa ensimmäisen kerran kymmeniin vuosiin.) Palaan asiaan kun tiedän tuloksista. Onni on voittajalla, mutta juhlat kaikilla porukkaan kuuluvilla Pakilan saunalla elokuun kuudes.