Nauttia varhaiskeväästä ja syödä pakastin kesää odotellessa tyhjäksi. Mutta kova työ on vielä edessä, ennen kuin pakastimien pohja alkaa paistaa.
Miten herkkä on täpläimikän ensin vaaleanpunainen ja sitten sähkönsiniseksi muuttuva kukka!
Eikä puuron päällä jaksa aamuisin enää syödä kerrallaan kuin neljänneslitran vadelmia. Marjamehuja on vielä kahdelta vuodelta, eikä niitä millään jaksa kitata yhtä mittaa kun ei flunssakaan vaivaa. Omenamehut on onneksi loppu, mutta papuja ja porkkanoita on vielä hyvänlainen satsi. Ensin on kauhea vaiva saada pakastimet täyteen omilta viljelyksiltä ja sitten on kauhea vaiva saada ne taas tyhjäksi. Yhtä suorittamista? Ei - taidan ottaa rennosti ja joku kaunis päivä otan loput pakasteet ja käyn antamassa ne väkisin sukulaisille!
Vielä hetken ehtii vain ihailla kevään tuloa ennen kuin pakolliset puutarhakiireet pakottavat puskemaan kompostin levitykseen, kasvimaan kääntöön ymsellaiseen, jolta ei tahdo ehtiä edes hetkeksi istahtaa ja ihailla ja lukea suurta luonnon kirjaa: kuinka upea voikaan olla ensimmäinen avautuva tulppaani!
Miten herkkä on täpläimikän ensin vaaleanpunainen ja sitten sähkönsiniseksi muuttuva kukka!
miten kamalan äkkiä raparperi avasikaan lehtensä, niin että nyt alle mahtuisi sadetta pitämään jo vaikka kuinka iso rupikonna!
Eikä sireenin silmuja voi enää sanoa vain turvonneiksi: sieltähän pököttää jo lehdet pystyssä!
Tuosta sinun marjapaljouden valituksesta tuli mieleen äsken lukemani Antti Hyryn Uuni-romaanin kuvaus eräästä aamusta:
VastaaPoista"Aamulla Pietari oli seitsemän aikaan herännyt. He olivat kypsentäneet puuroannokset, kuntokauraryynejä desilitra, pellavansiemenrouhetta ruokalusikallinen, vehnänlesettä ruokalusikallinen, kuorimattomia seesamsiemeniä jonkin verran ja ruusunmarjasoppajauhetta jonkin verran, kaksi desilitraa vettä ja kuumennetaan ja mikrossa kaksi minuuttia. Puuron pinnalle vähän vehnän alkioita, sitten jäisiä mustikoita, vadelmia ja mustaviinimarjoja, sitten päälle sulia hilloja ja mansikkasosetta, hänelle itselleen vielä Haaparannasta ostettua ruusunmarjasoppaa ja ripotellen hedelmäsokeria
...ja hän mietti aina että saisi olla vähän pienempi annos.
...puuron jälkeen he olivat juoneet kahvia kupillisen ja menneet sitten takaisin sänkyyn.”
Sitten vielä se hillareissun ja mesimarjojen maistelun kuvaus.
Ja pohdinta siitä mitä se aika on.
Loistava kirja uunin muuraamisesta!