Kerhotalosta elävä keskus

Tulevaa, pitkää pääsiäismökkiviikonloppua odotellessa ajatukset kiitävät jo kesään ja kesän vihreyteen, joka tekee niin hyvää silmille.
Kevätkokouksessa kerhotalotoimikunta kehotti halukkaita talkoolaisia ilmoittautumaan kesäkahvila- ja kirjastotoiminnan hoitajiksi. Ilmoittauneita on jo talvipäivänä tullut, mutta lisää kaivataan ja toivottavasti niitä saadaan niin paljon, että hyvin alkanut kerhotalon elävöittäminen jatkuisi. Alueemme keskeinen paikka ansaitsee tulla kehitetyksi yhteiseksi olohuoneeksemme sen sijaan, että siellä mököttää ruma ja suurin lukoin suljettu kolhoosin keskusnavetta. Kerhotalomme ansaitsee, paitsi kunnollisen remontin lahovikojen ja alapohjan tuuletuksen järjestämiseksi, myös ulkoasunsa ja ympäristönsä ehostusohjelman. Ehdottaisin romanttisen puutarhataiteen käyttämiä keinoja: maalitehosteita, esim. eriväriset nurkat ja ikkunapielet, kukkaruukkuja, amppeleita tms. ja lisää perenna- sekä köynnösistutuksia. Nykyisestä vähän yksitoikkoisesta etupihasta saisi näin ideoimalla varmasti huomattavan paljon viihtyisämmän. Viime vuoden toimintakertomuksessa oli kerrottu kerhotalon elävöittämiseksi järjestetyt tilaisuudet. Komea lista. Toivottavasti konsertit ja tanssit ja muut hyvin erilaiset tilaisuudet saavat jatkoa myös tänä vuonna ja toivottavasti niiden järjestelyihin löytyy myös lisää vapaaehtoisia. Tämän lisäksi toivoisin, että keksittäisiin joku keino, joka ei vaatisi niin paljon talkootyötä, kerhotalon aukipitämiseen myös arki-iltoina. Näin sinne voisi pistäytyä koska tahansa vaikka (puutarha)lehtiä lukemaan, tai vaikka vain rupattelemaan ja esim. itse ostettua limpsaa tai itse keitettyä kahvia kavereitten kanssa nauttimaan. En osaa sanoa miten tämä pitäisi toteuttaa, mutta jos kiinnostuneita on riittävästi, en pidä tätä mahdottomana. Tämä voisi lopullisesti muuttaa kerhotalon kuvan suljettuna seisovasta, varastomaisesta ja ummehtuneesta rakennuksesta aktiiviseksi ja viihtyisäksi yhteisömme keskukseksi. Tällaiseen elävöittämiseen on pyrkimystä myös kaupungin suunnalla:
Kaupunginhallituksen päätöksestä viime kesältä:
"-kehottaa yleisten töiden lautakuntaa sisällyttämään uusiin ja uudistettaviin vuokrasopimuksiin siirtolapuutarha- ja kesämajayhdistysten ja kaupungin kesken neuvotellut ehdot siitä, millä tavoin alueita voidaan avata yleisölle tai niiden joitakin rakennuksia käyttää myös lähialueen asukkaiden, kuten päiväkoti- eläkeläis- tai koululaisryhmien retkien tai puutarha- ja ympäristökasvatuksen tukikohtina."
Mielestäni tässä ei kannata odottaa vuokrasopimusneuvotteluja ja kaupungin "pakkotoimia", vaan ottaa aloite omiin käsiin ja kutsua noita mainittuja ryhmiä ja kaupungin edustajia neuvottelemaan järjestelyistä, kuinka ja miten kerhotalo olisi ulkopuolisten käytössä. Lopultahan tämä voisi tarjota myös pientä tuloa yhdistyksellemme. Esimerkiksi jokakesäinen kirpputorimme olisi varmasti myyjillekin kiinnostavampi, jos järjestäjänä olisi joku ympäristöä laajemmin edustava taho. Tämä kun vetäisi mukaan enemmän ostajia, ettei myyjien tarvitsisi tyytyä myymään tavaroita vain toisilleen. Aiemmin järjestettiin syysmarkkinoita, joilla myytiin puutarhan tuotteita, marjoja, omenia, kukkia ym. En osaa sanoa onko tätä perinnettä mahdollista herättää eloon, koska se vaatisi myyjiltä vielä tavallista enemmän työtä omassa puutarhassaan. Niitä hommia kun syyskesästä riittää muutenkin tarpeeksi, eli kuten isävainaja aikanaan kesämökistään tuumasi: "ei tämä ole mikään työlaitos, mutta pakkotyölaitos!"

Kyllähän makkaranpaistokin kuuluu elävään kerhotaloperinteeseen, mutta sen lisäksi on suuri joukko muuta toimintaa, jota voisi kuvitella näin käyttökelpoiseen ympäristöön.