Kevät ja kelirikko

Tänään oltiin Altin ja Vesan kanssa Lanka-lauantain saunatalkoissa. Talkooväki oli ahkeroinut jo viikolla niin, että uudet lauteet ovat jo kutakuinkin kasassa. Puuttuu enää muutama lämpökäsitelty haapalaudelaudanpätkä. Tänään ahkeroitiin maalausten ja nuohousluukkujen kiinnitysten kanssa. Tulostavoitteena oli saada pesu- ja löylyhuoneen ovet maalatuiksi ja nuohousluukut ja tuuletusventtiili sekä kiukaan peltisen savuhormin läpivienti saneerauslaastilla kiinni hormistoon. Ja onnistuihan se. Eli tällä hetkellä tavoitteena on saada katolla tehtävä valutyö, hylly- ym. kalustohommat (jotka Mikko on luvannut askaroida) sekä putki- ja sähkötyöt Vapuksi valmiiksi.

Kevään ensimmäinen orastus on perinteiden mukaan pääsiäispöydällä versova ohrapelto, jota kissamme käyvät öisin verottamassa.

Pääsiäisen alkajaisiksi löysin kiirastorstaina lumen alta paljastuneesta kukkapenkistä unikon muutaman sentin pituiseksi nousseet, vaaleanvihreät lehdet kauniilla kiehkuralla. Unikko kasvattaa versojaan myös syksyisin, eikä niitä näytä hidastavan,vaikka nuo syksyversot paleltuvat, vaan ne kasvattavat aivan yhtäläisellä innolla uusia lehtiä heti keväällä. Vaikka tiedän, että tulppaani myös kasvaa jo maan alla syksyisin ennen talven tuloa, silti jotenkin paljon sykähdyttävämpää oli huomata tulppaanin jo työntäneen punertavia lehtituppiaan päivänvaloon eteläisen seinustan kukkapenkissä lumien keskellä olevassa pälvessä.
Viime keväänä kävin viimeisellä peipon laulun säestämällä hiihtolenkillä 22. päivä maaliskuuta. Nyt ollaan tuosta ajankohdasta noin kaksi viikkoa myöhemmässä ja peipon säestämänä hiihdettiin vielä eilen pitkänäperjantaina. En tiedä oliko peippo tänä keväänä myöhässä, mutta lumet ja hiihtokelit kyllä aivan varmasti.

Pääsiäisenä iski se lopullinen kelirikko. Veden haku kaivolta oli varsinaista tähtäilyä vesipulkan kanssa. Vaikka miten suoraan yritti vetää sitä pitkin,mitä tallatusta polku-urasta oli jäljellä, kymmenen metrin välein kellahtivat vesikanisterit pulkasta lumihankeen. Ehkä seuraavat kylpyvedet pääsee hakemaan jo kottikärryllä. Ja ajatelkaas, armaat kanssapuutarhurit, ei ole kuin neljä viikkoa, kun saamme nauttia Vapusta, kevään juhlasta, ja siitä ylellisyydestä, jonka toimiva vesijohto tuo mökkeihimme.