Laulatusta vuosisadan helteillä

Ulkomaanmatkailun takia en valitettavasti ollut tilaisuudessa osallistua kerhotalon lauantain tanssibileisiin, joissa oli kuulemma itse Elävä Elviskin vieraillut. Heikin blogi kertonee tapahtumista tarkemmin. Sunnuntaina kaikui kerhotalokahvilasta virren veisuu jo kauas ulkopuolelle. Lähelle päästyä sen havaitsikin olevan jotain kevyempää sisällöltään, mutta laulattajien kanttoritausta ei jäänyt epäselväksi. Itse en käheydeltäni ja matkaväsymykseltä jaksanut osallistua kuin teen juontiin, mutta laulajilla tuntui olevan hauskaa.

Lissabonissa oli melkein yhtä kuuma kuin täällä koto-Suomessa. Tässä alkaa paatuneinkin skeptikko uskoa ilmastonmuutokseen, kun lämpötila huitelee kolmenkympin päällä jo toista kuukautta ja tänään on jo jossain päin Suomea ruumiin ja ilman lämpötilat kohdanneet. Toistaiseksi on mökissä pärjätty sillä, että on pidetty öisin tuulettimella tehostettua läpivetoa ja päivisin tiukkaa varjostusta. Luojan kiitos villi- ja tavallinen viini varjostavat kuistin ja siten myös mökin tehokkaasti paahteelta. Välillä on kyllä tullut mieleen, että lämpöpumppu voisi olla eto peli, saisi edes jonnekin viileyttä. Tuntuu näes automatkat ilmastoidulla autolla lepohetekeltä helteen kourissa. Vadelman poiminta ja omenapuiden nyppiminen on tässä helteessä osoittautunut yllättävän raskaaksi työksi, josta täytyy vähän päästä paeta varjoon suojaan. Mökin kellari on sentään pysynyt viileänä pakopaikkana. Vielä ei olla siirrytty sinne nukkumaan, mutta jos ei kohta vuosisadan helteet hellitä niin taitaa olla vielä sekin edessä.

Yötuuletus ja varjostus saa mökin pysymään päivälläkin yli kolme astetta ulkoilmaa viileämpänä.