tiistai 5. heinäkuuta 2011

Kani katolla ja muita keskikesän ihmeitä

Juhannus meni ja olemme saaneet lukea siitä ja kokosta ihastuneita kommentteja facebookista siirtolapuutarhamummojen sivuilta.
Blogin pitäjä vietti helteisen viikon Kuusamossa karhua kiertäen. Karhua ei nähty mutta kotkia kylläkin.
Paluu yllätti puutarhurimme: viikossa olivat kasvit järjestäneet lukuisia yllätyksiä. Ne kohdat, joissa vielä keväällä oli avara polku ja molemmin puolin pieniä taimenalkuja, olivat kasvaneet umpeen. Puutarhurimme piti ensi töikseen tarttua aitasaksiin ja leikata tiensä läpi viidakon toiselle puolelle puutarhaansa. Myös pensasaidat piti taas leikata ja kitkeä vielä sieltä täältä varkain kukkimaan päässeitä vuohenputkia.
Pionit kukahtivat jo. Samoin suviruusut ja iirikset ja päivänliljat. Puutarhurimme viettää lukuisia hetkiä kuivuneita kukkaperiä leikaten. Kuistin terassin ympärillä olivat viini- ja villiviiniköynnökset riehaantuneet kasvamaan metrien mittaisia uusia rönsyjä, jotka tietysti oli myös leikattava pois. Valokatteen reunaa tikkaiden kanssa kiertäessä paljastui myös seuraava ihme: katolla oli raato, joka ensin näytti oravalta, mutta tarkemmassa tutkimuksessa osoittautui entiseksi kaniksi. Liekö joku petolintu aterioinut mökin katolla ja jättänyt terveisiksi eväittensä jäänteet.
Kirjoitan tätä saunan lämmitysvuorolla puitten lisäysten välillä. Hyvin kerkeää. Kiukaamme syö nykyisin hyvin maltillisesti polttopuuta. Saunamme ekotehokkuus on noussut remontin jälkeen ihan uudelle tasolle. Ollaan jo lähellä kesän puoltaväliä, eikä liiterissämme ole vielä kovinkaan suurta aukkoa - puut riittävät entistä paremmin. Uimavesi on helteillä ollut mukavan lämmintä, vaikka onkin nyt hieman jäähtynyt, lähemmäs kahtakymmentä astetta. Tänään uimajokeamme, Vantaata, näyttää kiusaavan joku pieni öljypäästö, joka ei varsinaisesti houkuttele uimaan sekaansa.
Muuten on puutarhurin hyvä levätä keskikesäänsä ja odotella satokauden vauhdittumista. Mansikat eivät olleet tykänneet helteistä ja sato jäi pieneksi ja ryppyiseksi. Ensimmäiset punaiset vadelmat on jo havaittu. Ennen vadelmien kimppuun käymistä olisi kuitenkin vielä revittävä kaikista omenapuista vuosikasvun vesiversot pois.
Että sellaista lepäilyä tiedossa lähiaikoina.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti