Kevään kukat tulivat ja menivät. Omenapuut kukkivat tänä vuonna aikaiseen ja lyhyeen, sitten tulivat sireenit ja menivät jo. Ja nyt ovat pionit parhaimmillaan, ja sormustinkukat ja ruusut ovat jo nupulla.
Kasvimaalla yrtintaimet pörhistyvät ja valtaavat tilaa hurjalla vauhdilla ja suorakylvökset itävät kauniissa rivissä ja pavuntaimet on koulittu paikalleen ja nauttivat aurinkokylvyistä ja sateesta vuorotellen. Pensaspavut itävät ikkunalla tasaisessa lämmössä parissa päivässä. Siitä ne voi koulia kasvimaalle. Ei tule minkäänlaisia siementappioita. Joka pavusta saa satoa.
Mansikat ovat kyspyneet. Taas ennätysaikaisin.
Ei ole mitään niin taivaallisen ihanaa kun saa sen ensimmäsen kesän mansikan suuhunsa. Kyllä eka kerta on ihana. Joka kesä.
Niin on kesä kuin varkain kiirehtinyt puolenvälin juhlaansa. Juhannusta vietetään ylihuomenna. Puutarhuri voi hartaana juhlia keskikesän juhlaa rehottavassa puutarhassaan ja laskeutua sitten lomalle lepäämään riippumatossaan muutamaksi päiväksi ennen loman satokiireiden alkamista.
Tämän kirjoittaja ei ole tilaisuudessa osallistua Pakilan perinteikkäisiin juhannusjuhliin, koska on lähdössä hyttysten syötiksi pohjoiseen viikoksi. Ehkäpä saamme lukea toisista blogeista maalailevia kuvauksia Pakilan Juhannustunnelmista. Näin tämäkin puutarhuri pääsisi edes siten osalliseksi. Terveiset kaikille juhlijoille ja erityisesti onnea arvan myyjille!
Terveiset ja Hyvän Juhannuksen toivotukset kaikille myös toiselta bloginkirjoittajalta, joka hänkään ei tänä vuonna osallistu Pakilan perinteikkäisiin juhlamenoihin, vaan kohtaa keskikesän metsämökillä Heinolassa!
VastaaPoista