Kannanotto Pakilan SPY:n kaavamuutosten lähtökohtiin

Kaupunkisuunnitteluvirastolle, 22.9. 2010:

Kannanottona Pakilan SPY:n alueen asemakaavan suunniteltuihin mahdollisiin muutoksiin haluaisin esittää seuraavan:

Laajennusalueiden sijoittamisesta:
Alustavissa suunnitelmissa on sijoitettu Jasmiinipolun jatkeeksi, kahteen suuntaan, kaksi erillistä laajennusta, jotka mahdollistaisivat noin 50 mökin perustamisen. Nykyinen, Pukinmäkiseuran vuokraama palstaviljelyalue jäisi toisen laajennusalueen alle. Palstaviljelylle pitäisi hakea toinen paikka, esim. Tuomarinkartanon pellolta. Olisi tutkittava vaihtoehtoista sijoittamista niin, että Riihipellon aluetta käytettäisiin enemmän ja palstaviljelyalue jätettäisiin ennalleen. Ratkaisu olisi varmasti ainakin palstan vuokranneiden ja sitä vuosia kunnostaneiden mieleen.
Alueestamme itään päin, Tuomarinkartanon Riihipellon alueelle mahtuisi, ainakin maisemallisesti, suunniteltua 50 mökkiä monin verroin suurempikin mökkimäärä. Jos mökkimäärä olisi esim. 150 kolmen uuden ”polun” varressa, olisi koossa jo riittävä määrä uusia mökkiläisiä muodostamaan oman yhdistyksensä. Tällöin myös muut kuin yhdistysmuoto voisivat tulla kysymykseen, esim. osakeyhtiö. Uusi itsenäinen siirtolapuutarha voisi noin suurella mökkimäärällä olla itsenäinen joka suhteessa: niin sähkön kuin veden jakelun ja tieyhteyksien osalta.
Pienemmillä mökkimäärillä, ja ehkä muutenkin sovun säilymisen kannalta, pidän kuitenkin parempana, että uudet mökit liittyvät osaksi Pakilan SPY:tä. Jos omaa varallisuutta ja infrastruktuuria ei ole kylliksi, tulevat uudet mökit joka tapauksessa käyttämään ainakin osaa Pakilan SPY:n palveluista, joten on parempi suunnitella ja toteuttaa ne yhdessä niin, että haitat ja edut ja kustannukset saadaan oikeudenmukaisesti tasattua.
Liikennejärjestelyistä:
Pakilan SPY:n alue on niin iso, että olisi liikenteellisesti eduksi, jos mökkiläiset voisivat tulla alueelle useammasta suunnasta kuin nykyisin. Nyt liikenne, ja varsinkin raskas huolto- ja rakentamiseen ja korjaamiseen liittyvä liikenne, keskittyy Vaahterapolulle ja kuormittaa sen varrella olevia mökkejä erityisen paljon. Tässä mielessä on tärkeää miten Jasmiinipolun jatkeeksi suunniteltujen laajennusalueiden liikenne ja pysäköinti suunnitellaan. Jos alueelle pääsisi myös sen ”takakulmista” nykyisten mökkien 120 ja 145 välistä ja toisaalta mökin 314 tienoilta, tasoittaisi tämä liikennepaineita ja alueen läpiajotarvetta. Myös yhdistyksen saunan huoltoajon tarve tulisi suunnittelussa muistaa. Nyt saunan halko- ja kivikuormat sekä muu kevyempi huoltaminen tapahtuu Retkeilytien kevyen liikenteen väylää pitkin, mikä ei ole kovin onnistunut järjestely. Osa nykyisistä palstaviljelijöistä on omaksunut käytännön, jonka mukaan palstoille ajetaan, tätä samaa reittiä, autolla ja käytetään viljelemättömiä palstoja päivittäiseen pysäköintiin. Liikenneyhteyden järjestäminen uusille laajennusalueille tulisi tehdä alueen hitaan ja varovaisen, lapsille turvallisen luonteen, mukaisesti. Tiehen tulisi jo rakennusvaiheessa sijoittaa hidasteita ja nopeusrajoitus.
Lystikukkulan suojellun tykkitien ja alueemme rajan välisen, tutkinnan alla olevan alueen, tien sijoittamisessa ja suunnittelussa on tärkeää ottaa huomioon, että tie tulee lähelle mökkejä. Klaukkalantien ja Pakilan rantatien puolella on katualue aivan tonteissa ”kiinni”. Melu-, pöly- ja äänieristys on täällä hoidettu pari metriä leveällä ja noin neljä metriä korkealla kuusiaidalla, jota kaupunki hoitaa leikkaamalla vuosittain vähintään kerran. On kuitenkin huomattava, että tämä ratkaisu ei tule kysymykseen Lystikukkulan alueen tien kohdalla. Tie tulee metsän ja palsta-alueen aidanteiden, etupäässä sireeneiden, väliselle alueelle, joka on niin varjoisa, että kuusiaitaa ei sinne saataisi kasvamaan, eikä varsinkaan pysymään tarvittavan tiheänä ja tuuheana. Lisäksi palsta-alueen reunassa, ”kaupungin puolella” on oja, joka on tarkoitettu estämään metsäalueen pintavalumavesien pääsyä alueelle. Tämän vuoksi aitaa ei voisi istuttaa aivan tonttien rajalle, kuten alueen länsilaidassa on voitu tehdä. Tien haittojen minimoimiseksi pitäisikin tutkia mahdollisuuksia sen maisemoimiseksi ja istutusten, esim. aidanteiden ja pensaiden, jotka sopivat alueen ”luonnontilaisen metsän” tyyliin, käyttämistä. Tonttien 184 ja 147 välissä on laajahko alue, josta tulee polku alueelle. Tulisi tutkia voisiko tätä aluetta, tai siihen liittyvää Lystikukkulan aluetta käyttää pysäköintiin. Pitäisi myös tutkia, olisiko mahdollista toteuttaa yhteys alueen koilliskulmaan Lystikukkulan pohjoispuolista tietä (linjan 64 päätepysäkiltä) käyttäen tai Tuomarinkartanon kautta niin, että aiheutuvat haitat olisivat pienempiä. Tulisi myös tutkia yhteyttä Pakilan rantatien päästä Jasmiinipolun suuntaan. Tässä voitaisiin ratkaista alueelle pääsy sen kaakkoiskulmaan ajamatta alueen läpi. Samalla mahdollisesti ratkeaisi saunan huoltoliikenteen edellä mainittu ongelma. Mikäli palstaviljelyalue jäisi entiselleen, olisi tämä yhteys myös näiden viljelijöiden käytössä.
Edellä olevan lisäksi haluan ilmoittaa, että vastustan tieyhteyttä Lystikukkulan laidassa Mäntypolun tonttien vierestä. Tähän kantaan yhtynevät useimmat Mäntypolun yläpuolen tontin vuokraajat. Tie kun kulkisi meidän takapihallamme.
Mahdollisista kaavamuutoksista Pakilan SPY:n nykyisen alueen sisällä:
Kun yhdistyksemme siirtyi yksittäisten vuokrasopimusten ajasta nykyiseen, jolloin koko alue on vuokrattu suoraan yhdistykselle, siirtyi myös joukko aiemmin kaupungin hoitamia huoltotöitä ja vastuita yhdistykselle. Yksi näistä on alueella olevien nurmikoiden leikkaus. Tämä aiheuttaa yhdistykselle melkoiset kulut kaluston hankinnan ja palkkakulujen vuoksi. Alueita on niin paljon, 76 806 m2, että leikkuun hoito pelkästään talkootyönä ei onnistuisi. Tästä syystä on järkevää tarkastella, olisiko mahdollista asemakaavan muutoksilla vähentää yhteisessä hoidossa olevien nurmikenttien määrää.
Alueen kulmissa on aiemmin ollut puucee-rakennukset, jotka on sittemmin purettu.
1. Lehmus- ja pyökkipolun kulmassa on alue, johon voitaisiin sijoittaa kaksi kolmion muotoista tonttia, joiden sisäänkäynti sijoittuisi polkujen kulmaan. Alueella on talousveden mittarikaivo, johon on liitetty ns. talvivesipiste saattolämmityskaapeleineen. Tästä syystä alueelle täytyy olla pääsy niin kauan, kuin talvivesipiste on käytössä. Tontit voitaisiin ottaa mökkikäyttöön vasta sitten, kun kerhotalolle tms. on saatu ympärivuotinen vesi ja vastaava talvivesipiste.
2. Selja- ja Pajupolun kulmassa on alue, johon voitaisiin sijoittaa kaksi mökkitonttia. Seljapolkua voitaisiin jatkaa suoraan nykyisten viljelypalstojen kohdalle, jolloin pääsy alueelle tästä alueen kulmasta ei estyisi. Tämä olisi järkevää, mikäli tässä kohtaa laajennusaluetta olisi parkkipaikkoja.
3. Pajupolun tonttien 108 ja 109 välissä on alue, johon voitaisiin sijoittaa yksi mökkitontti.
4. Pajupolun ja Mäntypolun kulmassa on alue, johon voitaisiin sijoittaa kaksi mökkitonttia. Pajupolkua tai vaihtoehtoisesti Mäntypolkua voitaisiin jatkaa suoraan alueen ulkorajalle, jolloin pääsy alueelle tästä alueen kulmasta ei estyisi. Valinta riippuu siitä, miten yhteydet tällä suunnalla uudelle Jasmiinipolun jatkoalueelle olisi järjestetty.
5. Kielomäen reuna-alue Jalava- ja Mäntypolkujen suunnassa muodostaa ison nurmialueen, joka ei kuitenkaan ole kovin yleisessä käytössä. Mökkien sijoittaminen alueelle (niitä mahtuisi ehkä kahdeksan), ei todennäköisesti kuitenkaan tule kysymykseen alueen keskeisyyden ja merkityksen vuoksi. Alue voitaisiin ehkä ravinteista köyhdyttämällä muokata nurmikosta metsittymään jätettäväksi luonnon kieloniityksi, jolloin nurmikkoa ei tarvitsisi leikata. Tarvinneeko tällainen käytön muutos edes muutosta asemakaavaan?
6. Mökkien 229 ja 221 välialueelle jää ns. täyttömaa-alue. Sille voitaisiin sijoittaa 5-6 mökkitonttia. Mökkien 215-220 takarajalle tulisi tällöin tehdä uusi tie, ”polku”, josta pääsy uusille tonteille tapahtuisi.
7. Mäntypolun ja Lehmuspolun kulmassa on alue, johon voitaisiin sijoittaa 1-2 mökkitonttia. Mäntypolun jatke Klaukkalantielle pitäisi tässä tapauksessa purkaa ja kuusiaita kasvattaa tältä kohtaa kiinni. Tämä parantaisi liikenneturvaa, mutta ei pidentäisi olennaisesti Mänty- ja Lehmuspoluille kulkua.
8. Tonttien 184 ja 147 välissä on alue, jossa Katajapolku ulottuu Lystikukkulan metsän rajalle asti. Tulevista liikennejärjestelyistä riippuen, tälle alueelle voitaisiin ehkä sijoittaa yksi mökkitontti.
Alueen sisäisillä kaavamuutoksilla olisi siis mahdollista saada käyttöön yhteensä 13-16 uutta mökkitonttia. Kaavamuutoksen lisäksi täytyisi muutoksia varten tehdä suunnitelmat sähkön ja vedenjakelun ulottamisesta näille alueille. Lähtökohtana tulee olla, että tonttien uudet vuokralaiset kustantavat nämä työt lunastaessaan kertamaksulla vuokraoikeuden alueeseen. Muutokset voisi toteuttaa vaiheittain, siten, että rakennustoimintaa olisi käynnissä vain joillakin alueilla yhtä aikaa. Muutosten seurauksena leikattavien yhteisten nurmikkoalueiden pinta-ala supistuisi arviolta alle puoleen ja keskittyisi pelikentän ja kerhotalon tienoille, joten jopa talkootyönä saatettaisiin selvitä, jos yhdistyksen taloustilanne menee kovin kireäksi.
Tässä esitettyjä alueen sisäisiä kaavamuutoksia nousisi varmasti vastustamaan joukko mökkiläisiä aidossa NIMBY*-hengessä. Muutokset pitäisikin toteuttaa niin, että yhdistyksellemme jäisi päätösvalta niiden toteuttamistavoista ja aikatauluista, Näin NIMBY vastarinta löytäisi varmasti kanavansa ja uudistukset toteutuisivat yhteisömme haluamassa järjestyksessä.
*NIMBY = not in my backyard

Helsingissä 22. syyskuuta 2010

Timo Mäkinen