Hajajätevesiasetukseen muutoksia

Julkisuudessa viime aikoina kovasti kiritisoituun hajajätevesiasetukseen on tulossa muutoksia. Lain siirtymävaihe pitenee kahdella vuodella, vuoden 2016 alkuun asti, ja yli 68-vuotiaiden ei tarvitse ryhtyä lain ja asetuksen vaatimiin investointeihin lainkaan.
Varsin erikoista lainsäädäntöä. Puhdistustoimien toteuttaminen on, ainakin periaatteessa, sakkorangaistuksin sanktioitua ja nyt siis tietyn iän ylittäneet eivät ole velvoitettuja sitä noudattamaan. Vaikeuksia ja ongelmia suuntaan ja toiseen nähdään varmasti. Minusta koko kiehahtanut keskustelu asetuksen ja sen toimeenpanon ympärillä on heijastusta yhdestä allkuperäisestä puuutteesta: kustannuksia ja hyötyjä ei kattavasti vertailtu valmisteluvaiheessa. Kustannus-hyötyanalyysin tulisi itsestään selvästi kuulua tämnänkaltaisten ympäristösäädösten valmisteluun. Nyt näyttää, että se on jätetty tekemättä tai ainakin jätetty huomiotta. Haja-asutuksen jätevettä ei kannata puhdistaa siellä, missä vesitökuormitusta ei synny. On paljon tapauksia, joissa jätevesi imeytyy maaperään, eikä joudu vesistöön. Tällaisissa tapauksissa voi olla pohjaveden pilaantumisen vaara, jos käytössä on vesivessat ja käyttäjiä on paljon. Jos taas käytössä on kuivakäymälät ja käyttäjiä on vähän tai/ja käyttöaika on vuodessa rajallinen, ei pohjavesien pilaantumisvaaraa ole. Tässä on selvästi nähtävissä joukko tapauksia, joissa asetus johtaa kohtuuttomaan tuhlaukseen: investointeihin, jotka eivät hyödytä ympäristöä, mutta aiheuttavat niihin velvoitetuille suuren taloudellisen rasituksen. Näistä tapauksista ollaan aivan oikeutetusti vihaisia. Jos kustannus-hyötyanalyysia olisi kunnolla toteutettu valmisteluvaiheessa, olisi asetus kirjoitettu niin, että toimenpiteet kohdistuisisvat sinne, missä vesistövaikutuksia voidaan oleellisesti vähentää eli saavuttaa tavoiteltuja hyötyjä. Kaavamainen toteutus johtaa taloudelliseen tuhlaukseen ja suureen kansantaloudelliseen vahinkoon. Hukkaan heitetyt investointirahat olisivat olleet paremmassa käytössä muualla.
Pakilassa meillä ei ole käytössä vesivessoja muualla kuin yhteisessä, pullokaivoon liitetyssä WC-rakennuskessa. Pullokaivo täyttää uuden asetuksen vaatimukset.
Kuivakäymälä, jonka nesteet erotellaan ja käsitellään asianmukaisesti, esim. turpeeseen imeyttämällä, täyttää myös asetuksen vaatimukset.
Jäljelle jäävät ne tapaukset, joissa vettä käytetään tiskaamista enemmän, esim. suihkussa. Nämä pesuvedet, ns. harmaat vedet, tulisi käsitellä. Meidän tapauksessamme käytännössä ainoa kyseeseen tuleva tapa on maahan imeytys. Tämä voidaan toteuttaa asianmukaisesti ns. imeytyskentän avulla. Pakilan savisessa maaperässä veden imeytyminen on hidasta, joten imeytyskentän tulee sisältää riittävästi salaojasoraa, jotta saadaan tilavuutta, johon suihkusta tuleva vesi voi varastoitua ennen imeytymistään eteenpäin. Savisen maaperämme takia salaojasora on syytä eristää ympäröivästä savesta lahoamattomalla maarakennuskankaalla. Näin estetään se, että savi pääsisi, esim. kevättulvien aikaan tukkimaan salaojasoran, jolloin suihkusta tuleva vesi ei enää mahtuisi sen sisään odottamaan imeytymistään eteenpäin. Tarvittava soratilavuus riippuu suihkun käyttäjien määrästä ja suihkun käyttötavasta, mutta tavalliselle mökkiläiselle muutama sata litraa pitäisi riittää. Imeytyssalaojaputkea tarvitaan ympärivuotisessa käytössä noin 20 metriä henkeä kohti. Mökkikäytössä lyhyempikin pituus riittää.
Nyrkkisääntönä voi sanoa, että jos (1) käytössän kuivakäymälä, josta virtsavedet eivät pääse maaperään, vaan laitetaan kompostiin, ja jos (2) suihkusta tuleville harmaavesille on toteutettu maaperäimeytys, joka toimii moitteettomasti, tulvimatta ja lisäksi (3) on laadittu ohjeen mukainen kuvaus jäteveden käsittelystä ja järjestelmän hoidosta, on kaikki kunnossa, ja hajajätevesiasetusta noudatetaan (jo nyt). Asian voi pyydettäessä tarkastaaa kaupungin ympäristötoimiston tarkastaja, jonka käynnistä saa kirjallisen tarkastuskertomuksen.
Asetuksen noudattaminen ei siis ole meidän tapauksessamme kohtuuttoman vaikeaa. Jos tuntuu, että asia on liian vaikea, tai ei ole varma miten menetellä, kannattaa nykäistä hihasta niitä mökkiläisiä, jotka ovat jo laittaneet vesiasiansa kuntoon omalla tontillaan. Myös netistä löytyy ohjeita. Esim. Suomen ympäristökeskus pitää sivuillaan ohjeita, joiden avulla asiaan on helpo perehtyä (linkki). Täältä löytyvän linkin takaa löytyy myös uudistettu lomake "Selvitys jätevesijärjestelmästä, jätevesijärjestelmän käyttö ja huolto-ohje ja päiväkirja". Siinä olevien toistuvein huolto- ja tarkastutoimien osalta meitä koskee lähes pelkästään kohta 17.
Että niin helppoa se on. Noudattaa lakia ja järjestystä.