Vanha vuosi meni ja uusi tuli. Samalla vaihtui vuosikymmen. Mökillä. Missäpä muualla. Joulua oltiin muualla, mutta sitten kiiruhdettiin jo mökille, jossa vierähtikin sitten loppujoululoma. Tuli lunta. Tuli pakkasta. Talven kirein yö sattui heti uuden vuoden jälkeen -22,5 astetta Pakilan mittarissa. Takassa sai pitää tulta sekä aamulla, että illalla, jotta lämpö riitti. Olo oli kuin karhuilla lämpöisessä talvipesässä. Uuden vuoden yönä palasimme läheltä mökkinaapurin uutta asuntoa ihastelemasta ja pysähdyimme katselemaan raketteja: Pakilasta, Pukinmäestä ja Tapanilasta, ja kai kauempaakin, kaikui jatkuva jyly, kuin olisi sota syttynyt. Jos raketit karkoittivat pahoja henkiä, niin kuin kai on tarkoitus (?), niin toivottavasti ne kaikki eivät tulleet, tai sitten ainakaan jääneet, Pakilaan. Meidän alueelta ei näet noussut raketin rakettia, vaikka parissa muussakin mökissä oli valot.
Uuden vuoden päivänä kävimme kotona pyykkiä pesemässä ja keräämässä satoa. Nimittäin herne- ja kukkakeppisatoa. Ihan totta! Uuden vuoden päivänä on sadonkorjuun aika: edellisenä yönä taivaalta on satanut keppejä, ja niitä keräilemällä voi varmistaa tuet seuraavan kesän kasveille, hernemaalle ja köynnöksille ja rennoille taimille. Kierrätystä ja halpaa ja samalla siivousapua.
Saunaremontissa on Joulun jälkeen ollut hiljaiseloa. Odotellaan, että laatoittajat tulevat joululomalta. Hurjapäisimmät talkoolaiset olivat kyllä päivän tai kaksi talkoissa joulujen välissäkin. Mikko suunnitteli oman mökin remontoinnin välissä tekevänsä panelien sävytystä, ennen kuin laatoittajat alkavat laittaa lattialaattoja, mutta ei tainnut vielä keritä. Tosin pariin iltaan emme ole käyneet saunalla tarkistuskäynnillä. Viimeksi siellä vajaa viikko sitten oli vain hiirien jälkiä.
Hiihtokausi on nyt auennut ihan oikeasti. Lenkeillä on käyty ja nautittu talven juuri sopivista pikkupakkasista ja lumesta, jota kerrankin on riittävästi jo joulukuun puolelta alkaen. Yhtä alamäkeä tämä elo näin kevään lähestyessä.
Kun lunta on, voi tehdä tarkkoja havaintoja rusakoiden ja kanien kulkureiteistä. Kanit näyttävät rajoittavan liikkumistaan kovilla pakkasilla. Näyttää siltä, että kaneja on Mäntypolulla ja alueemme ylävämmillä osilla vähemmän. Pajupolun ja Jasmikepolun tienoilla jälkiä taas näyttää olevan enemmän. Toisaalta yllättäen huomattiin, että naapurin varaston alla taitaa olla talvisuojapaikka. Paljon jälkiä. Mutta luolayhdyskunnat ovat kyllä siellä Jasmikepolulla päin. Ainakin jäljistä päätellen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti