Terveisiä Suomen Ladun saunasta

Mökkinaapurini Boris nimittää minua professoriksi. Syystä siitä, että hajamielisyyteni täyttää vaatimukset: olin unohtanut autoradion päälle lauantaina ja Boris joutui (taas) tulemaan avuksi virtaa kaapeleilla antamaan. Eipä sitten voitukaan mennä sunnuntaihiihtolenkille Paloheinään lähelle, vaan oli pakko ajaa pitempi matka, että saatiin akku ladattua.
Mentiinpä siis Oittaalle Espooseeen ja hiihdettiin Pirttimäkeen mutkaista reittiä, jossa mäenkumpareiden mutkat vaanivat vanhaa miestä. Vaatimattomuus estää minua kuitenkin kertomasta, kuka pysyi pystyssä kaikki mäet, yhtä lukuunottamatta. Pirttimäen hiihtomajalla on ehdottomasti komein ja monipuolisin kakkuvalikoima, mitä millään hiihtomajalla olen nähnyt. Kakut mahassa voi sitten hiihdellä tasaisempaa reittiä Bodomjärven jäätä takaisin Oittaalle.
Missä odottaa Oittaan hiihtokeskuksen Suomen Ladun sauna, joka on remontoitu vanhan kivinavettan toiseen päähän. Se on auki aina kun hiihtomajakin. Sisäänpääsy maksaa Suomen Ladun jäsenille neljä euroa ja hintaan saa pukuhuoneesta pyyhkeen (loppuneet) ja pesuhuoneesta paperipefletin (kastuneet). Saunan erikoisuus on Bodomjärven rannan avanto, jonne suurin osa saunojista näytti menevän pulahtamaan. En (tällä kertaa) liittynyt heihin. Pesuhuone on noin puolet löylyhuoneen koosta, joka onkin iso ja vähän sokkeloinen. Löylyä kyllä riitti ja ilmaakin kohtuullisesti. Pesuhuone sen sijaan oli höyryinen ja lattialla oli hiekkaa, joka kantautuu sinne ovessa ramppaavien avantouimareiden jäätyneissä tossuissa. Pieniä yksityiskohtia, jotka vähän häiritsevät saunomista, mutta kyllä se sauna hiihtolenkin jälkeen hyvää tekee, vaikka espoolaistenkin seurassa.