maanantai 16. marraskuuta 2009

Pakilan siirtolapuutarhan vesihuollosta

Siirtolapuutarhat on kunnallistekniikan suhteen rakennettu perinteisesti kevyesti: viemäreitä ei ole, vesijohdot ovat ns. kesävesijohtoja, joissa putket on kaivettu vain noin puolen metrin syvyyteen. Tällaiset vesijohdot jäätyisivät ja halkeaisivat talvella ellei niitä syksyisin tyhjennettäisi puhaltamalla niihin paineilmaa veden poistamiseksi.
Pakilassa tällaisia vesijohtoverkostoja on kaksi kappaletta: vanhempi viisikymmentäluvulta, jota nykyään käytetään Vantaan vettä johtavana kasteluvesiverkkona, ja uudempi vesijohtoverkko, johon johdetaan samaa HKV:n talousvettä kuin kaikkialla muuallakin pääkaupunkiseudulla. Vantaanjoen veden pumppaaminen kasteluun säästää melkoisesti, sillä se on huomattavasti halvempaa, kuin käyttää puhdistettua juomavettä tähän tarkoitukseen. Verkostot olivat aikaisemmin kaupungin hoidossa, muta puutarhojen itsehallinnon lisääntymisen myötä on tämäkin työ pitänyt ottaa yhdistyksen, käytännössä palkatun isäntämme, nykyisin Paulin, vastuulle. Uusissa puutarhoissa rakennetaan nykyään suoraan täysi kunnallistekniikka talvivesineen ja viemäriliitäntöineen (esim. Puolarmaari Espoossa). On myös menetelty niin, että vanhan puutarhan laajennusalue liitetään kunnallistekniikkaan muun osan pysyessä perinteisenä, vain kesäveteen liitettynä (esim. Sulkurannan puutarha Jyväskylässä). Vesihuoltoon vaikuttaa uusi EU:n hajajätevesiasetus (http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2003/20030542), jonka vaikutuksia on kaupungin toimesta arvioitu teettämällä konsultilla selvitys (http://www.hel.fi/static/hkr/julkaisut/2007/siirtolapuutarhojen_vesihuolto_2007_5.pdf).
Lainaus suunnitelman Pakilaa koskevasta osasta: "Helsingin kaupunki on rakentanut kesävesiverkoston vuonna 1995 ja verkosto on luovutettu yhdistykselle vuonna 1997. Verkosto on hyvässä kunnossa, mutta jostain syystä venttiileitä/sulkuja joudutaan vaihtamaan tiuhaan — vuosittain jopa 20 %:a. Yhdistyksessä on mietitty verkoston saneerausta vikojen runsauden takia. Tarkkaa syytä verkoston ongelmiin ei tiedetä. Alueella on rinnakkainen kesävesiverkosto ja Vantaanjoen vettä toimittava kasteluvesiverkosto. Vantaanjoen vettä pumpataan joesta läheltä saunaa pieneen painesäiliöön, josta se painetaan jakeluverkostoon. Kasteluverkoston paine ei kunnolla riitä alueen uloimmille laidoille varsinkaan, jos kastellaan paljon. Helsingin vesijohtovettä kuluu silloin merkittävästi myös kasteluun. Vesipiste tulee jokaisen palstan laitaan ja yksi jakotukki palvelee kahta palstaa. Alueella ei ole toimivia kaivoja."
Konsultti on näköjään saanut vanhaa tietoa. Tuollaista hanojen jäätymistä on kyllä aiemmin tapahtunut, mutta se on johtunut putkien huolimattomasta tyhjentämisestä. Viime vuosina tätä vaivaa ei enää ole ollut, kiitos Paulin huolellisuuden, myöskään kasteluveden riittävyys ei ole enää ongelma. Verkostossa olleet vuodot on saatu korjattua ja nykyisin vesi riittää hyvällä paineella jopa Mäntypolulle, jossa ennen keskikesän helteillä kasteluvesiputki sanoi vaan pöhhh, eikä vettä tullut lainkaan.
Edelleen suunnitelmassa todetaan: "Helsingin vesijohtovettä kuluu vuosittain vaihtelevasti, noin 400–600 kuutiota, riippuen ylimääräisen kasteluveden tarpeesta. ... Arviolta 200 kuutiota vedestä kulutetaan pelkästään saunalla. Siirtolapuutarhaan valmistui syksyllä 2006 talvivesipiste sen Pakilan rantatien ja Klaukkalantien risteytystä lähinnä olevaan kulmaan. Vesipistettä ei ole katettu ja se on varustettu sähkövastuksella jäätymisen estämiseksi."
Näitä lukuja olisi tarkasteltava tarkemmin tilastojen valossa - onko vielä parina viime vuotenakin käytetty runsaasti kaupungin vettä kasteluun, tuskin.
Alueemme varustelusta suunnitelmassa todetaan seuraavasti: "Vantaanjoen rannassa on yhdistyksen yhteissauna, joka on liitetty lyhyellä liityntäviemärillä yleiseen viemäriverkkoon vuonna 2001. Sauna on aktiivisessa käytössä. Sauna lämpiää noin 50 kertaa kesässä ja käyttökertoja on noin 4000 vuodessa. Saunassa on yksi vesivessa ja kaksi suihkua. Merkittävä osa kesävedestä tulee käytettyä saunalla. Saunan suihkuun pääsee vain kun sauna on lämpimänä. Muita yleisiä suihkuja ei ole.
Varastorakennuksessa on neljä vesivessaa, joiden jätevedet menevät vuonna 1997 rakennettuun umpisäiliöön. Säiliö tyhjennetään kesällä viikoittain. Yleisten vessojen käyttötiheyttä kuvaa se, että joka toinen mökki on lunastanut yleisten vessojen avaimet.
Kerhotalolla on keittiö, jonka jätevedet menevät saostuskaivon kautta vuonna 2000 rakennettuun imeytyskenttään. Imeytyskentän arvioitu käyttöikä on 25 vuotta. Keittiötä käytetään vain joitakin kertoja vuodessa yleisissä tilaisuuksissa. Käyttö on siis vähäistä, eikä siellä ole isoja vesikalusteita
kuten tiskikonetta.
Omia suihkuja ja lämminvesiboilereita on arviolta joka kolmannessa tai neljännessä mökissä. Pikkuhiljaa lukumäärä on lisääntymään päin. Omista suihkuista vesi imeytetään maahan. Tarkempaa tietoa järjestelmistä ei ole. Valtaosa palstojen harmaista vesistä kaadetaan istutuksille, mutta joillakin palstoilla on rakennettu 0,5–1 m3:n kokoisia hiekkapesiä, kuoppia tai kivipesiä. Yhdistys ei ole ohjeistanut mökkiläisiä tarkemmin jätevesien imeytyksen järjestämisessä. Omia saunoja on koko alueella joitakin kymmeniä ja ne tuskin lisääntyvät yleisen saunan suosiosta päätellen. Arviolta joka kolmannessa mökissä on oma kompostikäymälä ja jokainen hoitaa käymäläjätteen kompostoinnin itse. Tästä ei ole tullut ongelmia. Alueella on yhteinen lehtikomposti vain sellaisia tilanteita varten missä syntyy paljon puutarhajätettä kuten talkoot yms. Muulloin kompostia ei saa käyttää, vaan jokaisella on vähintään yksi lehtikomposti ja yksi umpikomposti."

Ylläolevassa tekstissä on mainittu hajajätevesiasetuksen kannalta tärkein asia: jäteveden käsittely mökkipalstoilla. Sen vaadittavaan tasoon ei kuitenkaan oteta selvityksessä selkeästi kantaa. Yhdistys on jakanut kaikille lyhennelmän kaupungin ympäristötoimiston tekemästä ohjeesta vesien käsittelystä siirtolapuutarhoissa. Ratkaisevaa viemäröinnin tarpeen arvioinnille on, arvioidaanko mökkiläisten tekemät omat toimet riittäviksi. Jos tässä päädytään kielteiseen arvioon, voidaan päätyä siihen, että yhdistys joutuu vastoin tahtoaan investoimaan, esim. koko alueen viemärien rakentamiseen, mikä tietysti olisi kallista ja onnetonta.
Toiveista ja puutteista alueellamme suunnitelma toteaa seuraavaa: "Saunalle tarvittaisiin ja on suunniteltukin 1–2 kpl lisää suihkuja. Ne mahtuvat olemassa olevaan rakennukseen, mutta vaativat pesutilojen saneeraamista. Yhdistys katsoo, ettei heillä olisi tällä hetkellä tarvetta suuremmalle palstakohtaiselle viemäröinnille tai ympärivuotiselle vedelle. Alue halutaan pitää tällä hetkellä suunnilleen jo olemassa olevalla varustetasolla. Konsultti ehdottaa varastorakennuksen ja kerhotalon viemäröintiä. Etäisyys viemäriin ei ole kovin pitkä ja tällöin varastorakennuksen ja kerhotalon kalustetasoa voidaan nostaa. Myös kerhotalolle saataisiin vessa".
Meneillään oleva saunan remontti tuo suihkuja lisää ja niiden käyttömahdollisuuksiakin voidaan ajatella kehittää. Konsultin suosituksen noudattaminen merkitsisi koko Vaahterapolun kaivamista auki kerhotalolle asti viemärityön vuoksi. Kustannus 315 metriselle viemärille olisi yli 50 000 €. Nykyinen käytäntö, jossa vesivessamme käyttävät loka-autolla tyhjennettävää pullokaivoa, maksaa noin 3 200 € vuodessa (noin 100 € per tyhjennys, 24 kertaa kesässä). Tämä on nykyarvoltaan 2% korolla laskien 35 500 € 15 vuoden kuoletusajalla ja 43 000 € 20 vuoden kuoletusajalla. Halvimmalla viemäröinti syntyisi alueemme jokaisessa kulmassa olevalle tyhjälle palstalle (paitsi tietysti Tuomarinkartanon puoleisen kulman tontti, jossa ei ole vieressä viemärilinjaa). Aiemmin, ennen nykyistä WC-varasto-sähkökeskusrakennusta, näillä palstoilla sijaitsivat PuuCee-rakennukset. Viemäröinti ainakin kahdella näistä palstoista syntyisi lähes pelkän liittymismaksun hinnalla (ks. http://www.helsinginvesi.fi/general/Uploads_files/Helsingin_Veden_Hinnasto_2009.pdf), jolloin rahaa periaatteessa jäisi kerhotalon ja WC-rakennuksen viemäröintiin verrattuna reilusti yli. Ylijäävällä rahalla voitaisiin rakentaa tarvittavaa tilaa - suihku- ja wc-tiloja, pyykkitupaa tms. huoltotiloja, mitä nyt yhdistyksen jäsenet yhdessä päättäisivät maksaa. Mutta kun wc:t nyt jo ovat keskellä aluetta, ei pieni kustannuslisä välttämättä estä toteuttamasta viemäröintiä juuri sinne. On ajateltava niin, että säästyvä kustannus pullokaivon tyhjennyksestä, nykyarvoltaan 35-40 tuhatta on käytettävissä tähän investointiin. Tai vaihtoehtoisesti: jos investointia ei tehdä tähän alueen keskelle tulevaan viemäriin, tulisi vaihtoehtoisen ratkaisun olla vähintään tämän verran halvempi. Viettoviemäriä alueen keskelle ei kuitenkaan taida saada, vaan tarvitaan pumppaamo, joka maksaa sekin ja aiheuttaa hiukan käyttökustannuksiakin. Jos oletetaan "kerhotalo-nykyinen-WC-rakennus-viemärin" kustannukseksi 60 000 €, jää vaihtoehtoiselle ratkaisulle vain 20- 25 tuhannen euron investointivara, joka ei kyllä riitä. Tällaisen vertailun oletuksena on, että nykyiset vessan käyttäjät jatkaisivat maksavina asiakkaina myös uudistetun wc-järjestelmän aikana. Joka tapauksessa investointi on niin iso, että sitä varten yhdistyksen on elettävä säästäväisesti useita vuosia, jotta se kyetään rahoittamaan. Ellei sitten yhdistyksen yleinen kokous riittävällä enemmistöllä päätä kerätä erillisellä maksulla tarpeellista summaa (esim. 400 €uron ylimääräinen maksu tuottaisi jo 128 000 € potin). Tähän en kuitenkaan usko. Parempi elää säästäväsesti ja investoida sitten, kun rahaa on taas säästössä. Kunhan ensin saadaan se sauna kuntoon...

1 kommentti:

  1. Mukava lukea kirjoituksiasi! Alku oli jo sen verran räväkkä ettei jopa uskalias että jatkoja odottelin innolla.

    Meillä on selvästi alkanut nostaa päätään ihan uusi joukko ihmisiä, nuoria, lapsiperheitä, uusia ideoita ja ilmiöitä. Näiden pitää saada kannustavaa huomiota.

    Talkookuvista ja muutenkin huomaan että samat ne siellä taas tekee hommia. Joillekin on tuota osaamisen ja yhteisöllisyyden kykyä jaettu tavallista enemmän. Sitä altruismia aidoimmillaan.

    VastaaPoista