Kun puutarhurimmekin kuuluu siihen siirtolapuutarhamummojen facebook-ryhmään, niin onko hänen tekemänsä mehu sitten sitä Juicelaisittain 'mummon sekomehua'?
Ei kai. Mutta mehun teko piti kyllä viime viikonvaihteessa lopettaa, kun loppuivat pullot ja pakastimista tila. Niinpä on taas maailman parasta itse tehtyä omenamehua talven varasto tallessa. Tekomenetelmistä kiinnostuneet voivat klikata ohessa olevista avainsanoista kohtaa 'omenamehun teko'.
Syksy tuli myös sillä tavalla, että puutarhurimme arveli viimesunnuntaisen ruohonleikkuun olleen tämän kesän toiseksi viimeinen kerta. Hämmästyksekseen puutarhurimme huomasi pärjänneensä koko kesän käymättä huoltoasemalla hakemassa lisää bensaa ruohonleikkuriin. Siis noin viidellä litralla koko kesän. Kymmenen litran kannuun haki puutarhurimme täytettä viimeksi vuonna 2010 toukokuussa. Tästäpä puutarhurimme innostui ruohoa hiljalleen ajaessaan laskeskelemaan, että jos kyseisen, kaksi kertaa tavallista siirtolapuutarhapalstaa suuremman, palstan ajaa viidellä litralla kesän, niin tavalliset palstat tulee ajetuksi noin kolmella litralla. Kun Pakilassa on 320 palstaa, tekee se noin tuhat litraa bensaa kesässä.
Tavallinen mökkeilijä, jonka mökki sijaitsee ehkä sadan kilometrin päässä pääkaupunkiseudulta, kuluttaa 200 km:n mökkimatkallaan ehkä noin 12 litraa bensaa. Jos arvioidaan, että mökillä käydään vaikka 15 kertaa kesässä, tekee se 180 litraa yhteensä, eli yksi tavalinen mökkiläinen kuluttaa ajomatkoillaan bensaa kesässä saman verran kuin noin kuusikymmentä Pakilan siirtolapuutarhuria ruohon leikkuuseen.
Tästäpä puutarhurimme aatos riensi alueemme laajennussuunnitelmiin. Jos uusia mökkejä Pakila-Klaukkala alueelle tulisi vaikkapa viisikymmentä ja jos oletetaan, että kaikki nämä uudet mökkiläiset 'korvaisivat' tällä tavanomaisen, kaukana sijaitsevan mökin, jäisi näin mökkimatkoihin kuluttamatta bensamäärä, jolla koko Pakila voisi ajaa ruohonsa yli kahdeksan vuoden ajan!
Näin ajatellen siirtolapuutarhojen perustaminen on varsinainen ympäristöteko ja ilmastonsuojelutoimi. Näin tuumiskeli puutarhurimme ja jatkoi tyytyväisenä ruohonsa ajelua. Lopetettuaan totesi hän tyytyväisenä, että tankkiin jäi vielä sen verran, että sillä saa vielä silputtua syksyn pudonneet lehdet lokakuussa. Asiaa huoltosemalle tulisi vasta ensi vuonna.
keskiviikko 21. syyskuuta 2011
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti