Varaslähtö

Tänä vuonna kesä otti varaslähdön tai siis varastulon ja tuli jo nyt. Kaksi viikkoa sitten oltiin vielä hiihtolenkillä Pitkäkoskella ja nyt kaivettiin jo kesäkalusteet esiin, jopa päivänvarjo tarvittiin - muuten oli liian kuuma lounastaa pihalla!
Perjantaina kopistelin komposteja ja totesin niiden olevan vielä jäässä. Nyt ne on sulaneet ja tyhjennetty kukkapenkkeihin ja kasvimaalle ja kukkapenkit siivottu ja perennan varret silputtu ja ... siis kerta kaikkiaan tuhat hommaa tehty, mutta tietysti toiset tuhat odottaa vielä tekijäänsä. Mihin vain katseensa kääntää näkee tekemättömän homman.
Äkkinäisempi puutarhuri voisi hermostuksissaan raataa itsensä väsyksiin, mutta vanhempi puutarhaharrastaja tietää jo, etteivät ne hommat mihinkään karkaa, vaikka välillä ottaa nokoset päivänvarjon alla.
Myös hiljainen päiväkävely alueen poluilla rentouttaa: oman puuhaamisen välissä on mukava nähdä mitä kaikkea naapureilla on menossa ja alkamassa. Ja paljon täällä nyt puuhataan, puutarhan kevättöitä, haketuspaikka täyttyy vauhdilla, mutta myös rakennushankkeita: kuisteja ja terasseja syntyy vauhdilla. Hiljainen talviaika on lopullisesti takanapäin. Sillppurit pörisevät, sirkkelit vinkuvat ja naulapyssy paukkuu.
Tänään oli ihan pakko viettää siestaa varjossa kirjaa lukien: oli yksinkertaisesti liian kuuma mihinkään raskaampaan hommaan.
Kevätkosteus näyttää tällä helteellä haihtuneen ennätysvauhtia maan pinnasta. On pölisevän kuivaa. Onneksi talvikosteus ei ole haihtunut maasta mihinkään. Toki siitä lumimäärästä riitti kasteluvettä vähän syvemmällekin.
Tomaatin taimet kasvattivat jo kasvulehdet ja kurkistelevat toiveikkaana ikkunasta kasvihuoneen suuntaan. Pionit, gladiolusten ja dahlian taimet lykkäävät versoja kasvihuoneessa, jonka ovea täytyi pitää auki koko päivä, ettei lämpö olisi noussut yli neljänkympin. Huh kevättä, sanoi sika huhtikuussa!