Lumen tulo Pakilassa jatkuu ennätysvauhtia. Hiihtäjille se on hyvä asia, mutta pensasaidat näyttävät reagoivan samoin kuin viime vuonna: omistajia kaivattaisiin ravistelemaan aitojaan, etteivät rungot katkeile kokonaan.
Jotenkin tuntuu, että ollaan kovin ajoissa tänä vuonna tuon lumen kanssa. Olihan sitä viime vuonnakin jo ennen joulua, mutta paljon sitä oli vasta Tammikuun lopulla - helmikuussa.
Nyt on kauhean suuri lantasäkkikasa enää pieni kumpare melkein sileässä hangessa, ihan kuin silloin viime helmikuussa.
Lumia täytyy pian taas alkaa pudotella terassien valokatteilta, ellei suojakeliä taas kuulu viikkokausiin?
Parsan marjat puhdasta hankea vasten - joulun punaisia marjoja hangella.
Mikä oivallinen aika kääriytyä peittojen alle lämpimään mökkiin katselemaan kynttilöitä ja odottamaan joulun tuloa. Olo on kuin karhulla pesässä - viihtyisää ja turvallista, pimeää ja lämmintä.
Kanit ovat pysyneet koloissaan. Jälkkiä ei näy. Näillä pakkasilla ja pehmeällä lumella ei ulkoilu taida olla turvallista. Ketun jälkiä näkyi parissakin kohtaa. Myös lumikko, pienpeto, oli sukellellut talvivedenottopaikan lähellä hangessa.
Vettä ei ollut viime tuiskun jälkeen kukaan hakenut. Nyt sinne johtaa painavalla vesipulkalla vedetty leveä jälki, joten seuraavalla veden hakijalla on vähän helpompaa.
maanantai 13. joulukuuta 2010
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti