Viime sunnuntaina oli jo talvipäivä. Puutarhaystäväjoukko oli kokoontunut kerhotalolla nauttimaan hampuusinmakkaroita ja tapaamaan pitkän pimeän jälkeen toisiaan. Ilo oli tavata tuttuja. Kaikki me vanhennumme vähän kerrassaan, mutta vain olivat monet reippaasti paikalle jaksaneet. Uusiakin, nuorempia joitakin, joille vielä kaikki on uutta, eikä vain vanhan hyvän kertaamista.
Lumet kantoivat ennen näkemättömän kovana hankiaisena, joten paikalle pääsi vaivatta. Eikä lunta paljon ole jäljelläkään. Vielä ei lumikellot meillä kuki. Muutama tulppaani kurkistaa pälven raosta, mutta muuten vielä on täysi talvi. Vielä menee pari kuukautta, ennen kuin pääsen katsomaan, ovatko perunat säilyneet kätkössään talven yli...
Saunavuoroja voisi jo varailla. Viimeistään kevätkokoukseen mennessä parhaat lämmitysajat lienevät menneet. Huokaisten suuntaan puutarhaosaston siemenpusseja hypistelemään. Tavataan kevätauringossa ja vaihdetaan taimi- ja muut kuulumiset. Vuoden paras aika on juuri nyt alkamassa.
maanantai 11. maaliskuuta 2019
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti