tiistai 4. elokuuta 2015

Vireä vanhus?

Terveisiä Nekalan siirtolapuutarhasta Tampereelta. Viime lauantaina siellä oli joukko Suomen Siirtolapuutarhojen edustajia kutsuttuna viettämään liiton 85- ja lehden 80- vuotisjuhlia. Juhlat avasi liiton puheenjohtajan Pertti Laitilan puhe, joka oli erinomainen katsaus liiton ja siirtolapuutarhaliikkeen historiaan Suomessa. Eri puutarhat ja aluejärjestöt kävivät esittämässä onnittelutervehdyksiä ja ja Rieväkylän pojat pelimannibändi säesti tapahtumaa. Aikamoista pönöttämistä, mutta toki välillä joku läsnäolijoista ilmaisi ihan ajatellun ajatuksen, joka virkisti läsnäolijoiden aivonystyröitä miettimään liiton ja siirtolapuutarhojen tulevaisuutta Suomessa. Me helsinkiläiset puutarhat luovutimme liitolle varat videotykin hankintaan käytettäväksi kokouksissa ja messuilla. Tulevaisuuteen kurkottava hankinta siis. Tulevaisuuteen olisi liiton ja liikkeen muutenkin hyvä kurkottaa. Tahtoo vain olla se taaksetuijottaminen ja takapuoli edellä tulevaisuuteen meneminen enemmän tyypillistä järjestökäytöstä...
Nekala on tunnettu kuivakäymälöistään. Niihin on otettu suoran käytännöllinen ote ja toteutettu tavallisia mökkihuusseja eri puolille aluetta suuri määrä (ks. esim.). Yksiköiden pienuus ja lukuisuus tekevät kokonaisuudesta työlään hoitaa. Hoitajina on onneksi työllistettyjä. Kaksi kertaa viikossa tyhjennetään jokainen säiliö kompostikentän kokoomakompostiin. Kenttiäkin on kaksi ja komposteja kuusi kaksi käytössä per vuosi. Siirettävä tavara näytti olevan melkiiosen kuivaa. Toki hajutonta, mutta tästä syystä hittasti hajoavaa. Kolmen vuoden kierto lienee tästä syystä ihan paikallaan. Suodovesisäiliöt tarpeen mukaan, varjoisella puolella noin kerran viikossa. Neste käytetään laimennettuna viheraluieiden kastelulannoitteena. Systeemiä esitteli Taavi Seppälä, joka on saanut tänä vuonna hyvästä syystä Käymälä- ja huussiseuran kultaisen talikon "Vuoden huussiteko 2015".
Siirtolapuutarhat tulevat tämän kirjoittajan mielestä lähitulevaisuudessa monipuolistumaan hallinnollisesti ja kaikissa muissakin suhteissa. Tulemme näkemään perinteisestä ja vakiintuneesta suuresti poikkevia puutarhoja perustettavan. Liiketoimintaa, ryhmärakentamista, yhtiöitä yhdistysten sijaan jne. Tällaiseen uudenlaiseen kenttään täytyisi liitonkin saada toimintansa sopeutettua, että se edelleen olisi toimiva ja vaikuttava, eikä mikään museoliitto. Sama koskee liiton lehteä, joka valitettavasti ei ole sen enmpää ajankohtainen kuin relevantti nykyisin. Perinnettä kyllä ylläpidetään, mutta onko menneisyydestä otettu vain tuhka eikä tulta? Vanhat monisteasuiset lehdet ovat huomattavasti asiapitoisempia ja puutarhurin arjen ja liiton kokonaisuuden kannalta omana aikanaan relevantimpia.
Ilmastonmuutos tuo tullessaan haasteita puutarhan hoitoon. Omenankehrääjäkoi-invaasio viime kesänä Hesan puutarhoihin saattoi olla yksi muutoksen airut. Espanjansiruetanat toinen. Niille muuten toimii sama aine, jota olen menestyksellä käyttänyt vesimyyrien karkottamiseen naapurin tontille, koivutisleterva. (ks tarkemmin linkki). Tänä kesänä tosin on ollut vaikeuksia uskoa ilmaston lämmenneen. Pikemminkin on tuntunut siltä että uusi jääkausi uhkaa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti