Siinä kiireessä oli unohtunut varaston ovi lukitsematta. Viikon päästä sain puhelinsoiton isännältämme Paulilta. Oli joku soittanut ja kertonut varaston oven repsottavan selällään.
Soitin toiselle mökkinaapurille, onko hän havainnut tällaista? Ei ollut, mutta sanoi olevansa lähellä Pakilaa ja käyvänsä tarkistamassa tilanteen ohikulkiessaan. Soitti hetken päästä, että varasto on auki ja avain riippulukossa. Lupasi laittaa lukkoon. Tällaista sattuu tietysti juuri sellaisena harvinaisena viikkona, kun seuraavana viikonloppuna ei olla menossa mökille. Onneksi mitään vahinkoa ei ehtinyt tapahtua. Yhteisömme piti hienosti huolta hajamielisyyteni aiheuttamista ongelmista! Kiitos kaikille avusta ja huolehtimisesta. Yritän itse vastaavasti tarkkailla, ovatko naapurit joskus yhtä hajamielisiä.
Lumen tuloon on nyt meillä varauduttu niin, että terassin valokatteen tukirakentesiin on kiinnitetty kertopuinen lisätuki, jonka pitäisi estää lumikuorman aiheuttama taipuminen. Jo kahtena talvena suuri lumimäärä on uhannut särkeä katoksen ja sitä on pitänyt tukea ja työntää tunkilla takaisin suoraksi. Nyt saa lunta tulla. Kertopuu, joka on vanerin kaltaista rakenteeltaan, on vääntölujuudeltaan 2 kertaa paksumpaa puuparrua vastaavaa. Lumi sinänsä ei ole ollut ongelma vaan jatkuvat pakkaset, jotka estivät sen, että väliaikojen suojailmalla lumet putoaisivat liukkaalta muovikatteelta alas. Nyt on katto tuettu - sataneeko tuo vettä koko tämän talven?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti